Opiskelu

Kaikki taidehistorian opetustiedot löytyvät Omaoppaasta (huom 2011-2012) sekä

Weboodin opinto-oppaasta.

HUOM. Ainoastaan Weboodista löytyvät täydelliset ttukintovaatimukset ja tiedot yleisen taidehistorian vaihtoehtoisista tenttimahdollisuuksista

Opetuksen muutoksista ja kursseille ilmoittautumisesta tiedotetaan Ajankohtaista-sivuilla

Yleisen taidehistorian peruskurssin opintomoniste (HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto)

OPINTOKOKONAISUUKSIEN REKISTERÖINTI: suoritukset on ensin itse koottava kokonaisuuslomakkeelle ja palautettava oppiaineeseen opintosuoritusotteen kanssa. Perusopinnot: amanuenssille, aineopinnot yliopistonlehtorille ja syventävien opinnot professorille.

Taidehistorian tutkimuskohteita ovat arkkitehtuuri, kuvataiteen eri lajit, taidekäsityö, taideteollisuus ja muut visuaalisen taiteen alueet sekä taideteoriat ja taiteen instituutiot. Suomen taidehistorialla on keskeinen asema opetuksessa.

Ajallisten, paikallisten ja taidelajeihin liittyvien rajoitusten puuttuessa taidehistorian tutkimusalue on laaja. Taidetta tarkastellaan paitsi historiallisesta, myös esimerkiksi psykologisesta, sosiologisesta tai semioottisesta näkökulmasta. Lisäksi taidemuodot kehittyvät jatkuvasti ja eri taidealojen väliset rajat häviävät, mikä asettaa uusia haasteita tutkimukselle.

Opiskelu painottuu harjoituskurssimuotoiseen työskentelyyn, jossa pyritään kytkemään tiedon hankkiminen ja sen tuottaminen kiinteästi toisiinsa. Koti- ja ulkomaille tehtävillä opintoretkillä on merkittävä osuus opetuksessa.

Taidehistorian opiskelu antaa valmiudet monille aloille. Näistä museoala ja rakennussuojelu ovat perinteisesti olleet keskeisiä. Tärkeitä ovat myös kulttuurihallinto, tiedotusvälineet sekä opetustehtävät. Taidegalleriat ja monet taide- ja taiteilijajärjestöt tarjoavat erilaisia työtehtäviä.

Perusopinnot koostuvat yleisen taidehistorian ja Suomen taidehistorian peruskursseista, joilla hankitaan jäsennelty, visuaalisesti mahdollisimman kattava kokonaiskuva taidehistorian keskeisistä ilmiöistä. Peruskursseilla saatua tietoa syvennetään aineopintoihin kuuluvilla praktikumeilla, jotka on tarkoitettu vain pää- ja sivuaineopiskelijoille. Praktikumeissa opitaan myös tieteellisen kirjoittamisen alkeita. Peruskursseilla tutustutaan tärkeimpiin suomalaisiin museokokoelmiin ja arkkitehtuurikohteisiin.

Aineopinnoissa tutustutaan taidehistorian historiaan ja tutkimuskirjallisuuteen. Luettaessa tulee seurata ja eritellä, miten ongelmia on asetettu ja ratkaistu eli miten taidehistoriallista tietoa on muodostettu. Tarkoituksena ei ole antaa kattavaa kuvaa taiteen kehityksestä, vaan perehdyttää taidehistorian tutkimuksen luonteeseen ja nykysuuntauksiin vapaasti valittavien kokonaisuuksien puitteissa. Yhden lukukauden kestävässä proseminaarissa opiskellaan taidehistorian lähteiden käyttöä, taidehistoriallisen tiedon kokoamista, taideteosten analysointia sekä tieteellisten esitysten laatimista ja arviointia. Ennen proseminaariin menoa suoritetaan pakollinen työelämään orientoiva arkistokurssi, jossa tutustutaan taidehistorian tärkeimpiin arkistoihin ja työkenttään. Sivuaineopiskelijat eivät suorita HOPSia, tekevät valinnaisia opintoja 3 op laajuisesti ja suorittavat proseminaarin ilman kandidaatintutkielmaa.

Syventävissä opinnoissa keskitytään tutkielman kirjoittamiseen. Kaksi lukukautta kestävän seminaarin aikana tuotetaan tutkielma prosessikirjoittamisena niin, että sen edistymistä käsitellään seminaarin keskusteluissa eri vaiheissa. Ennen seminaarin aloittamista suoritetaan teoriaopinnot 10 op joko esseinä tai tenttinä. Taidehistorian teoriaopinnoissa kehitetään teoreettista ajattelua ja metodisia valmiuksia. Sivuaineopiskelijat suorittavat syventävät opinnot 60 op laajuisina. He eivät suorita valinnaisia opintoja (10 op), työelämäorientaatiokurssia tai työharjoittelua (9 op) eivätkä Hopsia (1 op). Sivuaineopiskelijan tutkielma on laajuudeltaan 20 op.  

Pro gradu -tutkielmassa edellytetään valmiutta muotoilla itsenäisesti tieteellisiä ongelmia ja valita ongelmien kannalta tarkoituksenmukaiset teoreettiset lähtökohdat ja tutkimusmenetelmät. Lisäksi edellytetään aiheeseen liittyvän keskeisen lähdeaineiston ja kirjallisuuden hallintaa.

Taidehistorian kannalta suositeltavia sivuaineita ovat historia, filosofia, sosiologia, viestintä ja taiteentutkimuksen aineet. Museoalalle aikoville suositellaan museologian, kansatieteen ja arkeologian opintoja. Taidehistorian opiskelijoita kehotetaan myös valitsemaan kieliopintoja (erityisesti italia, latina, ranska, saksa, venäjä).