Keidas-hanke

Ajankohtaista

Kosteikkoluonto ihastuttaa kävijöitä vuoden ympäri!

Logo3 Logo1

 

Yhteystiedot

Dr. Outi Wahlroos
outi.wahlroos (at) helsinki.fi

Prof. Harri Vasander
harri.vasander (at) helsinki.fi

Hiilipuu

 

 





PILOTTIKOHTEET

Projektimme pilottikohteet Vihdin Nummelassa ja Helsingin Viikissä edustavat kokonaisvaltaisesti kestävää hulevesien hallintaa. Kohteet ovat taajamiin rakennettuja kosteikkoja ja kasvipeitteisiä painanteita. Näissä rakenteissa hulevedet puhdistuvat ja kohteet tarjoavat myös muita ekosysteemipalveluja kuten tulvasuojelua, hiilen sitomista, varjoa, elinympäristöjä ja virkistymismahdollisuuksia. Sekä rakennetut vesiensuojelukosteikot että viherpainanteet koostuvat kolmesta osasta: 1) sisääntuloaltaasta, jossa virtaamat vaimenevat ja raskas kiintoaines tai roskat laskeutuvat pois; 2) kasvipeitteisestä alueesta, jossa kasvit ja niiden seuralaismikrobit käsittelevät liuenneita haitallisia aineita ja hienoa kiintoainesta kuten savea laskeutuu ja 3) laskeutusaltaasta rakenteen lopussa, minne rakenteen kasvipeitteisestä alueesta irtoava kasvimateriaali/karike kertyy.

Kohteiden toteutussuunnittelusta vastasivat koordinaattori Outi Wahlroos ja Uudenmaan ELY-keskuksen Kari Rantakokko ja Olli Jaakonaho. Nummelassa toteutuksesta huolehtivat Teuvo Vessman, Sinikka Nokkoudenmäki, Jarkko Riipinen ja monet muut. Viikin toteutuksista huolehti suunnittelijoiden ohella Heikki Takainen Helsingin kaupungilta.

 

1) NUMMELAN PORTTI- KOSTEIKKOPUISTO

Nummelan Portti-kosteikkopuisto on rakennettu vuonna 2010 YK:n Luonnon monimuotoisuuden juhlavuoden kunniaksi. Pilottialue koostuu noin seitsemän hehtaarin kokoisesta puistoalueesta, jossa on noin puolen hehtaarin kokoinen ympärivuotisesti veden peittämä alue. Kosteikkopuisto on rakennettu noin 550 hehtaarin laajuisen valuma-alueen suulle. Suurin osa valuma-alueesta on tänä päivänä taajamaa; vielä projektin alkaessa osa valuma-alueesta oli maatalousaluetta. Nummelan portin kosteikon pinta-ala on noin 0,1 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikko puhdistaa valuma-alueelta tulevia vesiä ennen niiden virtaamista vastaanottavaan Enäjärveen. Kosteikko muodostaa monimuotoisen keitaan niin alueen eläimille kuin paikallisille ihmisille. Kosteikkopuisto sai nimen "Nummelan Portti", koska se sijaitsee Nummelaan Helsingin metropolialueelta johtavan valtatien suulla, ja puisto toimii myös porttina ja ekologisena yhteytenä Enäjärven ja Kilsoin puron välillä liikkuville eliöille.


Kosteikko rakennettiin käytöstä poistetulle peltoalueelle, jonka läpi virtasi oikaistu ja perattu oja. Kosteikko muotoiltiin ja kaivettiin maastoon vuoden 2010 alussa kuivakaivuuna kuuden talvisen viikon aikana. Kasvillisuuden annettiin suurelta osin levittäytyä alueelle itsestään. Rakennettujen kolmen saaren rinteet vahvistettiin paikallisesta pajusta sidotuilla kimpuilla. Lisäksi alueelle istutettiin talkoilla metsähaapaa (Populus tremula), tervaleppää (Alnus glutinosa), raitaa (Salix caprea) ja vuorijalavaa (Ulmus glabra) varjoisten alueiden lisäämiseksi monimuotoiseen puistoon. Läheinen metsärinne suojeltiin osana puistoa. Metsärinne on tärkeä alueen eliöstölle kuten sammakkoeläimille. Vaihteleva pensaisto tukee erityisesti laululintuja kuten satatakieltä ja pajulintua; suunnitteluvaiheessa asukkaiden erityinen toive oli juuri laululintujen tuominen puistoon. Kosteat, rehevät niityt tukevat pölyttäjähyönteisiä kuivinakin kesäkuukausina.

Puiston valmistumisen jälkeen asukkaat ovat kokeneet positiivisena luonnonmukaisen puiston jatkuvan muuttumisen: jokaisella käyntikerralla puisto on erilainen ja tarjoaa uusia luontoelämyksiä. Porttikosteikon monimuotoisuus onkin lisääntynyt jatkuvasti, mikä näkyy mm. kasvilajien määrän kasvuna vuosittain. Kasvillisuuden kehittyessä myös veden puhdistuminen kosteikossa on jatkuvasti parantunut. Katso Portti-kosteikon kasvilajit seurannan sivulta.

Kuvassa Nummelan Portin kosteikkopuisto talvirakennustöiden päättymisen jälkeen huhtikuussa 2010.

Kuva yllä: Nummelan Portti kosteikkopuisto loppukesällä 2015.

 

Kuvapari Portin kosteikkoNummelan portin kosteikko rakentamisvuonna kesällä 2010 (vasen kuva) ja kesällä 2011 (oikea kuva). Runsas kosteikkokasvillisuus on levittäytynyt alueelle itsestään vuoden aikana.

Portin kosteikko keväällä
Rentukka kukkii upeasti keväällä Nummelan portin kosteikolla.



rantakukka



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Rantakukan ja ranta-alpin värikästä kukintaa kosteikolla elokuussa.


sudenkorennon kuoriSudenkorento on kuoriutunut kosteikolla ja jättänyt toukkavaiheen nahkansa ruohonkorteen. Nahka kuvattuna selkäpuolelta (vasen kuva) ja vatsapuolelta (oikea kuva).

 

2) NUMMELAN NIITUN KOSTEIKKOPUISTO

 

Nummelan Niitun pilottikosteikko on rakennettu pääosin talvella 2013, kaivuu- ja maanrakennustöiden jatkuessa vielä 2014 ja 2015. "Niittu" on paikallista murretta ja tarkoittaa niittyä. Pilottikohde poikkeaa Nummelan Portti-kosteikosta muodoltaan. Vesi virtaa pisaranmuotoisessa pääaltaassa laajojen kosteikkokasvillisuuden peittämien alueiden läpi, mikä tehostaa veden puhdistumista. Pääaltaassa on kaksi saarta, joista toiselle on talkoissa rakennettu telkän pesäpönttö. Niitun kosteikolla sijaitsee myös pitkä savimaan virtavesi-jakso sekä tulvaniitty, jolle vesi pääsee pääuomasta vain noin viisi kertaa vuodessa. Tulvaniitylle tulee pienempiä noroja ja siinä on syvänteitä, joissa on vettä lähes vuoden ympäri. Puiston keskivaiheilla on Antin lammeksi nimetty alue. Lampi on paikalla, minne edesmennyt paikallinen vesiensuojeluaktivisti Antti Uusitalo perusti valuma-alueen ensimmäisen vesiensuojelualtaan aikana, jolloin sen tehtävänä oli laskeuttaa valuma-alueella aiemmin sijainneilta pelloilta kulkeutuvaa kiintoainetta. Nummelan hulevesikosteikot ja Kilsoinuoman kunnostukset lähtivät liikkeelle Antin pydettyä vuonna 2003 projektin koordinaattoria auttamaan Enäjärveä poistamalla hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Pian mukana olivat myös kunta ja Uudenmaan ELY-keskus. Niittu-puistossa kalat eivät pääse nousemaan tulvaniitylle, Antin lammelle ja saviuomajaksolle. Näistä puiston vesialueista on muodostunut sammakkoeläinten kutukeitaita.

Nummelan Niitun kosteikkopuisto sijaitsee laajalla, seitsemän hehtaarin kokoisella puistoalueella, ja itse kosteikkoalue on runsaan hehtaarin kokoinen eli noin 0,2 % valuma-alueestaan. Vesiensuojelullisesti puisto on kokonsa vuoksi Portti-puistoa merkittävämpi ja sijaintinsa vuosi se puhdistaa hulevesiä merkitsevästi jo ennen Portti-puistoon etenemistä. Koska molemmat puistot yhdessä eivät riitä laajalta valuma-alueelta kulkeutuvien vesien puhdistamiseen, kunta on rakentanut lisää kosteikkoja Niittu-puistosta ylävirtaan. Kosteikkopuisto rajautuu osin tiiviiseen taajamaan ja osin metsärinteiseen omakotitalo-alueeseen. Metsäinen rinne tarjoaa sammakkoeläimille elinympäristöjä. Kosteikolta ylävirtaan rakennettiin kosteikkoluontokoululaisten tukemana tien alikulkurumpuun turvallinen kuivapolku eliöstölle. Kuivapolun luontokoululaiset nimesivät Sammakkokujaksi.

Nummelan Niitulla kasvillisuus kehittyy suurelta osin luontaisesti. Koska Niitulta ylävirtaan ei sijaitse merkittäviä kosteikkoja, tuotettiin projektissa myös kosteikkokasvien taimia Portti-kosteikolta kerätyistä siemenistä. Taimilla pystyttiin muokkaamaan kosteikolle kehittyvän kasvillisuuden lajistoa. Istutetut kasvit olivat kukkivina virkistyskäyttöarvoja lisääviä sekä pölyttäjähyönteisiä tukevia. Lisäksi useilla talkoilla puistoon istutettiin puita ja pensaita lisäämään ekosysteemipalveluja ja varjoa. Kaivuumassoista muokattiin pulkkailuun ja oleskeluun sopivia rinteitä. Luonnonkiviä käytettiin vain niissä kohdin virtaavaa vesialuetta, missä oli merkittävä eroosion uhka. Pääasiallisesti uoman leventämisellä saatiin virtaamia vaimennettua tasolle, jolla savimaalle voitiin antaa kehittyä sille tyypillinen ja Suomessa uhanalainen saviuomien elinympäristö monimuotoisine kasveineen ja eliöineen. Puistossa kuljeskelevat myös saukot, joiden turvaamiseksi kuivapolkuverkosto on ulotettu puistoalueelta ylävirtaan metsäalueille saakka. Puiston käyttäjien toiveesta puistoalue täydennettiin penkein ja roska-astioin. Penkkien materiaaliksi valittiin käsittelemätön kovapuu.

Piirros yllä: Niittu-kosteikkopuisto koostuu monesta eri osasta.

Kuva yllä: Niittu kosteikkopuiston pääallas pian maansiirtotöiden jälkeen.

 

sammakon elinympäristö
Kuva yllä: Nummelan Niitun kosteikko kaivettiin osittain talven 2012-2013 aikana. Kaivuutyöt jatkuvat talvikaudella 2013-2014. Kesäkuussa 2013 pidetyn kosteikkoluonnon kesäleirin osallistujat suunnittelivat ja rakensivat sammakkoeläimille elinympäristöjä, jotka houkutelivat välittömästi asukkaita. Löydätkö sammakon lasten rakentamasta elinympäristöstä?

vesilisko
Sekä sammakon (ylempi kuva) että vesiliskon (alempi kuva) poikasia löytyi
heinäkuussa 2013 kirmailemasta Niitun kosteikon huhtikuussa kaivetuilta alueilta.

Kuva yllä: Sammakkojen keväisen kudun bongailu on vain yksi monista ekosysteemipalveluista ja lähiluonnon elämyksistä, joita Niittu-puistossa voi kokea.

3) VIIKIN KASVILLISUUSPAINANTEET

Rakennetut hulevesipainanteet ovat laajoja veden johtamiseen tarkoitettuja maisemarakenteita, jotka voidaan suunnitella johtamaan, imeyttämään ja puhdistamaan hulevesiä, sekä vaimentamaan virtaamia ja varastoimaan lunta. Hankkeessa suunniteltiin ja rakennettiin eri tyyppisiä painanteita Helsingin Viikin alueelle yhteistyössä Helsingin kaupungin Life+ CityWater-projektin kanssa.


Viikkiin perustettiin sekä jatkuvasti veden peittämiä että vain rankkasateilla ja lumen sulannan aikaan veden peittämiä kohteita. Jatkuvasti veden peittämien alueiden osalta päädyttiin perustamaan 2015 kolmen rinnakkaisen altaan muodostama kohde, jossa altaat eroavat kasvillisuudeltaan. Ensimmäisessä altaassa kasvaa tyypillinen tulvaniityn/matalan kosteikon kasvillisuus. Keskimmäiseen syvään altaaseen on muodostunut mm. vesikuusesta muodostunut kasvillisuus. Kolmanteen matalaan altaaseen on istutettu reheville soille tyypillisiä saroja, joiden ohjaamaa lajiston kehittymistä seurataan. Rinnakkaisiin altaisiin vesi tulee 120 hehtaarin alueelta Viikin taajamaa, missä Säynäslahdenpuro virtaa lähes kokonaisuudessaan maan alla. Kukin allas on kooltaan 0,1 % valuma-alueesta. Kohteesta on muodostunut lintujen suosima elinympäristö ja muun muassa suokukot pysähtyvät siinä muuttomatkoillaan. Koska altaat ovat täyttyneet myös uposkasveista, on kiintoaineen pidättyminen havaittavissa myös paljain silmin.

Kuva yllä: Viikinjatkuvasti veden peittämät painanteet suunniteltiin siten, että niiden vaikutusta veden laadun puhdistamiseen voidaan vertailla keskenään.

Kuva yllä: Viikin Säynäslahdenpuron hulevesikosteikkoaltaat heti rakentamisen jälkeen.


Vain ajoittain veden peittämien painanteiden sijoittaminen rakennettuun maisemaan oli vielä haasteellisempaa kuin odotettin. Lopulliseksi sijaintipaikaksi muodostui Latokartanonkaaren kevyenliikenteen väylän ja katukäytävän väliset nurmikaistaleet. Niiltä osin, missä kaistaleiden alla ei sijaitse risteileviä kaapeleita ja putkia, nurmikko on korvattu hulevesien tukemana kasvavin katupuin ja niittykasvein. Painanteiden valuma-alueet ovat pieniä taajama-alueita, joilta tuleva valunta on hyvin jaksoittaista. Painanteet on rakennettu ravinteiden suhteen minimaalisista kantavista kasvualustoista ja ne on mitoitettu hallitsemaan osa-valuma-alueidensa hulevedet ja lumi kokonaisuudessaan. Jälkisijoitetuilla viherpainanteilla voidaan ehkäistä tarvetta korjata hulevesiverkostojen putkistoja kookkaammiksi ilmastonmuutoksen tai rakentamisen tiivistymisen aiheuttaessa hulevesivirtaamien äärevöitymistä.

Piirros yllä: Esimerkkipiirros Viikin vain ajoittain veden peittämän kasvillisuuspainanteen rakenteesta ja sen katunurmesta, joiden paikalle rakenteet on perustettu..

 

Kuva yllä: Helsingin Korkeasaaren eläintarhan hulevesipainannetta seurattiin referenssikohteena. Tämä 2008 rakennettu kohde on 3 % vain yhden hehtaarin kokoisen valuma-alueensa koosta.

Päivitetty: 19.08.2018