Keidas-hanke

Ajankohtaista

Kosteikkoluonto ihastuttaa kävijöitä vuoden ympäri!

Logo3 Logo1

 

Yhteystiedot

Dr. Outi Wahlroos
outi.wahlroos (at) helsinki.fi

Prof. Harri Vasander
harri.vasander (at) helsinki.fi

Hiilipuu

 

 





VAIKUTUSTEN SEURANTA

Projektissa seurattiin suunniteltujen ja rakennettujen pilottimaisemien vaikutusta laajasti niin vesiensuojeluun kuin muidenkin ekosysteemipalveluiden tuottamiseen taajamissa.


Vaikutusten seurannan tavoitteet oliat:

1) Tulvien hallinta – jatkuvatoimisen virtaaman ja vedenkorkeuden seurannan tavoitteena oli arvioida eroja rakennettujen alueiden ja maatalousalueiden välillä, sekä arvioida rakennettujen kosteikkojen vaikutusta virtaamiin.

2) Veden laatu – jatkuvan seurannan ja yksittäisten näytteiden oton (ravinteet, sähkönjohtavuus, lämpötila, pH, happi, hiilivedyt, metallit, bakteerit) tavoitteena oli arvioida rakennettujen alueiden ja maatalousalueiden vaikutusten eroja, sekä rakennettujen kosteikkojen vaikutuksia veden laatuun.

3) Rakennetut kosteikot kasvihuonekaasujen nieluna tai lähteenä – kokonaisvaltainen seuranta: a) CO2 ja CH4 kaasukammiomittaukset ja b) CO2 ja CH4 kaasumittaukset eddy covariance –tekniikalla c) CH4 ja CO2 kaasupitoisuus vedessä d) Maaperän ja kasvillisuuden hiilivarasto – analyysit maanäytteistä, mukaan lukien maanalaisen ja maanpinnan yläpuolisen biomassan määritys.

4) Luonnon monimuotoisuus - rakennettujen maisemien tuomaa tukea arvioitiin kartoittamalla kasvillisuuden monimuotoisuutta (sisältäen myös mikrobiston monimuotoisuuden) sekä kartoittamalla sammakkoeläinten, vesiselkärangattomien ja linnuston esiintymistä pilottikohteissa.

5) Selvitettiin asukkaiden suhtautumista ja arvostusta taajamiin rakennettuihin ekosysteemipalveluihin.

 

Yläpuolinen kuva: Nummelan portin kosteikkopuisto talvella: toteutimme projektin seurannat neljänä vuodenaikana. Projektin ajalle sattui myös leuto ja lähes lumeton vuosi, jona kevätsulantaa ei juuri tapahtunut.



Yllä olevissa karttakuvissa havainnollistetaan Nummelan Kilsoinuoman valuma-aluetta projektin alkaessa. Maiseman peltoalueet muuttuivat taajamaksi projektin aikana.

 

Veden laadun seurannat

Projektissa veden laatua seurattiin kattavasti. Jatkuvatoimisia veden laadun ja virtaamien seurantoja toteutti kohdekohtaisesti räätälöidyillä veden laadun seuranta-asemilla LUODE Consulting Oy.

Nummelassa seurattiin maankäytön vaikutusta veden laatuun ja virtaamiin Kilsoin purossa, sekä Nummelan Portin ja Niitun kosteikkojen tarjoamia ekosysteemipalveluja veden laadun hallinnassa ennen vesien laskua Enäjärveen. Kilsoin valuma-alue on kooltaan 550 hehtaaria ja se on maankäytöltään pääosin taajamaa ja vielä projektin alkaessa osin peltoa ja metsää. Seuratut maankäytöltään toisistaan poikkeavat osavaluma-alueet ovat kooltaan: "taajama" 260 ha ja "pelto" 174 ha. Nummelan Portin kosteikko on kooltaan 0,1% valuma-alueestaan. Numelan Niitun kosteikko on 0,3 % valuma-alueestaan.

Viimeisimpiä Kilsoin puron ja Nummelan kosteikkojen veden laadun ja virtaamien havaintoja (mittausvälillä 10 minuuttia) saattoi projektin kuluessa tarkastella maaston eri mittausasemilla vaikkapa kännykältään paikan päällä maastossa klikkaamalla alla olevia linkkejä tällä sivulla. Kaikki projektin aikaiset mittausjaksot ovat päättyneet ja niiden tuloksia löytyy koottuina projektin yhteenvedoissa ja julkaisuissa niin projektin pääsivulla kuin viestinnän sivulla. Valmistuvia julkaisuja päivitetään viestinnän sivuille.

Sääasema: sää Kilsoin valuma-alueella (seurantajaksot ovat päättyneet)

"Taajama" osavaluma-alueelta tuleva vesi (2012-2013 seurantajakso päättynyt)

"Pelto" osavaluma-alueelta tuleva vesi (2012-2013 seurantajakso päättynyt)

Nummelan Niitun kosteikkoon tuleva vesi (seurantajaksot ovat päättyneet)

Nummelan Portin kosteikkoon Niitulta tuleva vesi (seurantajaksot ovat päättyneet)

Nummelan Portin kosteikosta lähtevä vesi (seurantajaksot ovat päättyneet)

Kasvihuonekaasut Nummelan Portin kosteikkoon tulevassa vedessä(2013-2014 seurantajakso päättynyt)

Kasvihuonekaasut Nummelan Portin kosteikolta lähtevässä vedessä (2012-2014 seurantajakso päättynyt)

Hydrologisten vuosien 2012-2017 seurannat osoittivat, että Nummelan Portin ja Nummelan Niitun kosteikot puhdistavat Kilsoinojan kosteikkoon tuomaa vettä merkitsevästi ennen Enäjärveen päätymistä. Lisäksi kosteikot luovat elinympäristöjä monenlaisille eliöille kuten sammakkoeläimille ja linnuille. Vuosittaisten seurantojen tulokset on siirretty tämän sivun ylälaidasta löytyvälle sivulle "Ympäristökasvatus ja viestintä", minne valmistuvia julkaisuja ja opinnäytetöitä päivitetään edelleen.


Kasvillisuus

kasvikoelan mittaus
biomassanäyteala2 Kasvillisuudella on erittäin tärkeä rooli rakennettujen vesiensuojelumaisemien toiminnan ja ekosysteemipalvelujen tuottajana. Pilottimaisemamme suunniteltiin muodostamaan veden ja kuivan maan rajapinnan vyöhykkeitä, joilla kasvillisuus saa kehittyä häiriöttä. Rakennettujen maisemien kasvillisuus muuttuu ajan kuluessa ja tämä tulee huomioida suunnittelussa. Monimuotoinen, terve ja elinvoimainen kasvillisuus tuottaa runsaasti ekosysteemipalveluja.

Kasvillisuuden kehittymistä kosteikkopuistoissa on seurattu niiden rakentamisesta lähtien. Vuonna 2010, jolloin Portti-puisto rakennettiin, Portilta löydettiin 56 ruohovartista kasvilajia. Lajien lukumäärä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2017 kosteikkopuistosta tunnistettiin 147 ruohovartista kasvia. Alla olevissa liitteissä löydät Nummelan kosteikkopuistojen sekä Viikin hulevesikosteikon kasvilajilistat.

Nummelan Portti kosteikkopuisto, kasvilajit 2010 (pdf, 205 kB)

Nummelan Portti kosteikkopuisto, kasvilajit 2017 (pdf, 500 kB)

Nummelan Niittu kosteikkopuisto, kasvilajit 2017 (pdf, 73 kB)

Helsingin Viikin kosteikkopuisto, kasvilajit 2017 (pdf, 674 kB)

Kasvilajeista ja joistakin eläinlajeista on saatavilla paljon tietoa Luontoportti-sivustolla, jota oppaana käyttäen voit tutustua myös projektimme pilottikohteiden lajistoon yksityiskohtaisemmin. Sammakkoeläimistä ja niiden lajien tunnistamista voit taas opiskella hyödyntäen Sammakkolampi-sivustoa.


Päivitetty: OW 22.02.2019