Helsingin puhekielen pitkittäiskorpus -aineistohanke

Tutkimusprojektit - Kotimainen kirjallisuus

Helsingin puhekielen pitkittäiskorpus -hankkeen lopputuloksena syntyy korpus, johon kuuluu eri-ikäisten ja eri sosiaaliryhmiä edustavien syntyperäisten helsinkiläisten haastattelupuhetta kolmelta vuosikymmeneltä.

Hanke on jatkoa jo 1970-luvulla alkaneelle tutkimukselle, joka oli ensimmäinen Suomessa toteutettu laajamittainen sosiolingvistinen tutkimusprojekti. Sen yhteydessä haastateltiin 149 informanttia. Tutkittavat edustivat kolmea eri ikäryhmää, kahta asuinaluetta ja kolmea eri sosiaaliryhmää, sekä miehiä että naisia. Varsinaisen tutkimuksen kohteeksi rajattiin 96 puhujan otos. Hankkeen käynnistäjänä toimi prof. Terho Itkonen; vuodesta 1976 lähtien sitä johti prof. Heikki Paunonen.

20 vuotta myöhemmin, vuosina 1991–92, kerättiin uusi aineisto. Silloin tavoitettiin 29 haastateltua aiemman tutkimuksen kahdesta nuorimmasta ikäryhmästä sekä otettiin tutkittavaksi uusi nuorten ryhmä (16 haastateltavaa). Hankkeen johtajana jatkoi prof. Heikki Paunonen.

Vuonna 2013 toteutetussa jatkohankkeessa haastateltiin 27:ää 1990-luvun informanteista sekä otettiin tutkittavaksi uusi nuorten ryhmä (yht. 16). Aiempien kierrosten tavoin aineisto kerättiin yksilöhaastatteluin. 13 informantille kyseessä oli jo kolmas haastattelu. Kuten aikaisemmillakin keruukerroilla, haastatteluista ja litterointityöstä vastasivat tutkimusavustajat. Tutkimusavustajina toimivat suomen kielen opiskelijat Saila Marttila, Sanni Surkka ja Suvi Syrjänen.

Uuden aineistonkeruun lisäksi hankkeessa jalostettiin aiemmin hankittu aineisto käyttökelpoiseksi digitaaliseksi korpukseksi, mikä parantaa huomattavasti sen käytettävyyttä. Käytännössä korpus koostuu digitaalisista äänitiedostoista, jotka ovat kuunneltavissa kokonaisuudessaan, ja niihin liitettävistä litteroinneista, jotka kattavat noin puoli tuntia kustakin haastattelusta. Ääni ja litteraatti on kohdennettu toisiinsa, ja aineistosta on tehty sähköinen hakemisto, joka mahdollistaa aiheenmukaiset haut kulttuurin- ja historiantutkimuksen tarpeisiin. Aineiston temaattisen koodauksen suunnittelusta vastasi FT Pauliina Latvala, joka työskenteli hankkeessa apurahatutkijana. Aineisto on sijoitettu osaksi CSC:n Kielipankkia.

Korpuksen avulla voi tehdä niin kulttuurihistoriallista, sosiologista kuin kielitieteellistäkin tutkimusta, ja sitä voidaan hyödyntää jossain määrin myös opetuksessa. Aineisto on maailmanlaajuisestikin harvinainen, eikä tällaisiin pitkittäisaineistoihin perustuvia tutkimuksia ole kansainvälisestikään vielä juuri tehty.

Hankkeen johtajana toimi dos. Hanna Lappalainen, ja sitä rahoitti Koneen Säätiö. Yhteistyökumppaneina toimivat Kotimaisten kielten keskus ja Fin-Clarin.