Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Kuva sivulla Suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit, fennougristiikka, tutkii suomalais-ugrilaisten eli uralilaisten kielten rakennetta, historiaa ja käyttöä. Kielten tutkimuksen metodiikan ohella lähtökohtana ovat myös kieliä puhuvien kansojen aineellisen ja henkisen kulttuurin erityispiirteet. Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaine jakautuu neljään linjaan, jotka ovat Kielentutkimuksen linja, Saamentutkimus, Unkarin kieli ja kulttuuri ja Viron kieli ja kulttuuri.

Kielentutkimuksen linjan opinnoissa perehdytään suomalais-ugrilaisiin kieliin, kielivähemmistöihin ja kielten puhumaympäristöihin. Kielentutkimuksen tärkeitä metodeja ovat historiallinen ja vertaileva kielitiede sekä kontrastiiviset, typologiset ja areaaliset näkökulmat. Oppiaine tarjoaa ajankohtaisen näkökulman monikielisen ja -kulttuurisen Venäjän tarkasteluun. Sosiolingvistiikan tutkimuskysymykset ovat viime vuosina muodostuneet yhä kiinteämmäksi osaksi fennougristiikkaa. Toinen, pohjoismainen tutkimusalue avautuu saamelaiskielten tutkimuksen kautta. Tutkimuskirjallisuus ja -ympäristö edellyttävät saksan ja venäjän tai pohjoismaisten kielten taitoa.

Saamentutkimuksen opinnot käsittelevät saamelaisia, heidän kieliään, kulttuuriaan ja historiaansa monen tieteenalan näkökulmasta. Saamen kieliä tarkastellaan varsinkin vähemmistökysymysten ja etnohistorian viitekehyksessä. Erityisesti pohjoissaamessa saavutetaan hyvä käytännön kielitaito. Opinnot sivuavat myös arktisen luonnon ja pohjoisen ekologian kysymyksiä sekä tarkastelevat saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja niiden muuttumista. Aineellisen kulttuurin rinnalla perehdytään henkiseen kulttuuriin, esimerkiksi saamelaisten uskontoon, mytologiaan, taiteeseen sekä kansanrunouteen ja kirjallisuuteen.

Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueella asuu noin 50 000–100 000 saamelaista. Osa heistä asuu varsinaisten saamelaisalueiden ulkopuolella, esimerkiksi pääkaupungeissa. Saamentutkimuksen opinnot antavatkin hyvän näköalan monikulttuuriseen Suomeen ja erilaisiin vähemmistökulttuurien ja - kielten sekä etnisen identiteetin kysymyksiin. Opinnoissa saavutettua tietoa voidaan hyödyntää eri asiantuntijatehtävissä. Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet työskennellä vähemmistö- ja alkuperäiskansojen tuntemusta vaativissa työtehtävissä eri puolilla maailmaa.

Unkarin kieli ja kulttuuri on monialainen erikoistumislinja, jonka opinnoissa perehdytään intensiivisesti unkarin kieleen ja kirjallisuuteen. Kielen kautta myös moni-ilmeinen Unkarin kulttuuri avautuu opiskelijalle, mutta kirjallisuus- ja kulttuuritietämystä tarjotaan opinnoissa myös suomen kielellä. Kielitaidon kehittämistä ja kulttuuriin perehtymistä tukevat opintoihin perinteisesti kuuluvat kesäyliopisto- ja vaihto-opiskelu Unkarissa. Hyvä kielitaito ja
kulttuurituntemus antavat valmiuksia hakeutua kansainvälisiin tehtäviin tai toimia
erikoisasiantuntijoina Suomessa. Suomen ja Unkarin perinteinen erityissuhde näkyy nykyään etenkin kulttuurialan yhteistyössä.

Viron kielen ja kulttuurin opinnot painottuvat viron kielen perustaidon hankkimiseen, kielitaidon kehittämiseen ja monipuolisen kulttuurintuntemuksen rakentamiseen. Keskeinen lähtökohta on Suomenlahden poikki ulottuva monipuolinen vuorovaikutus, jota sävyttävät erilaiset kulttuuriyhteydet ja yhteiskunnalliset kontaktit. Viron kielen ja kulttuurin opintotarjonta Helsingin yliopistossa on alansa laajin ja monipuolisin Viron ulkopuolella.

Yhteystiedot

Käyntiosoite: Unioninkatu 40
Postiosoite: PL 24, 00014 Helsingin yliopisto
Puhelin: (09) 191 40015
Faksi: (09) 191 40019
Sähköposti: sugl-kanslia(at)helsinki.fi
Oppiaineen henkilökunta

Opetustiedot 2012 - 2013

Tutkintovaatimukset ja ohjeita opiskeluun

Tutkintovaatimukset on julkaistu sähköisessä opinto-oppaassa WebOodissa:

Opiskelua koskevia ohjeita on julkaistu yliopiston intranetissä Almassa. Alman käyttö vaatii kirjautumisen Helsingin yliopiston atk-luvalla.
>> Alma.