__________________________

Flamma

__________________________

Flamma

__________________________

Twitter

@NorsuLaitos

facebook

Kotimainen kirjallisuus

facebook

Nordica

facebook

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

facebook

Suomen kieli

facebook

Suomen kieli ja kulttuuri

 

__________________________

 

Väitöstilaisuus 24.10.2015
Marjut Vehkanen, suomen kieli

Merja SaloSuomen kielen oppikirjat vastanneet aina ajan haasteisiin - niin rauhan kuin kriisienkin aikoina

Filosofian maisteri Marjut Vehkanen tutkii väitöskirjassaan Kieliopista kommunikaatioon. Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat vuosina 1866–1953 oppikirjojen kirjoittajia ja oppikirjojen käyttäjiä, kieliopin asemaa oppikirjoissa, tekstilajeja, tekstien sisältöjä ja opetusmenetelmiä. Näissä 52 oppikirjassa suomen kielen lisäksi käytettiin apukielinä ruotsia, saksaa, venäjää, unkaria, ranskaa, viroa, englantia ja tanskaa.

Maailmanhistoriallisten tapahtumien vaikutus näkyy – kuten tänäänkin – kirjojen tuotannossa. Kirjoja kirjoitettiin sekä yliopistoille että kielikursseille. Niitä syntyi myös historiallisten tapahtumien ja kehityskulkujen seurauksena (sota, kansainvälis­tyminen, matkailu) sekä uuden opetustekniikan ja uusien kielenopetuksen suuntauksien innoittamina.

Hiukan ennen toista maailmansotaa ja sodan aikana ilmestyi yhdeksän sotaan liittyvää oppikirjaa: Suomen sotavoimille ja Ruotsin kunin­kaalliselle sotakorkeakoululle, ruotsalaisille ja tanskalaisille vapaaehtoisille sekä Yhdysvaltojen sotilashenkilöstölle, rariteetteina saksalaisille sotilaille ja Ruotsin sotalasten sijais-vanhemmille kirjoitetut oppikirjat. Tekstien sisällöt viestivät niiden ilmestymisajankohdasta: Suomessa 1900-luvun taitteessa itsenäisyyttä kohti kurottavasta kansakunnasta, 1930-luvun Neuvostoliitossa koululaisten kirjojen sisällöissä ja kielessä näkyy vallitseva ideologia.

Kieliopin opetuksella on keskeinen asema teosten sisällöissä. Oppikirjoissa on käytössä tekstejä laidasta laitaan, isoimman osan laativat oppikirjojen tekijät itse mutta mukana oli myös autenttisia tekstejä.

Erilaisia dialogeja käytettiin laajasti puheen opettamiseen. Uusi lajityyppi on sodan aikana ilmestyneet fraasi- ja turistioppaat puheen opetukseen. Koululaisille tarkoitettujen oppikirjojen tekstit liittyivät kotiin, perheeseen, maaseutuun, isän­maahan, kansalliseen menneisyyteen, ahkeruuteen ja vanhempien kunnioittamiseen.

Suomalaisuus näkyy varhaisissa aikuisten kirjojen kansallisromanttisissa katkelmissa, myöhemmin aiheet liittyivät myös arkielämään kuten ruokalajeihin ja asunnon vuokrailmoituksiin. Sodan ajan oppikirjat todistavat, kuinka nopeasti kirjoja pystyttiin tuottamaan odottamattomiin tilanteisiin.

Tutkitut oppikirjat paljastavat kirjojen sisältöjen mittavan kirjon. Ajanjaksoon mahtuu monia opetusmenetelmiä kielioppikäännös­menetelmästä aina äänilevyihin ja radioon asti, ajan­kohdan lopulla menetelmät sisälsivät jo kommunikatiivi­sen kielenopetuksen piirteitä.

Vehkasen tutkimus osoittaa, että oppikirjoja tuotettiin 1920-luvulta alkaneen kansainvälistymisen ja lisääntyneen matkailun tarpeisiin.

 

FM Marjut Vehkanen väittelee 24.10.2015 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Kieliopista kommunikaatioon - Suomi toisena ja vieraana kielenä -oppikirjat vuosina 1866-1953". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Pieni juhlasali (Päärakennus, uusi puoli,Fabianinkatu 33, 4.krs). Vastaväittäjänä on professori Harri Mantila, Oulun yliopisto, ja kustoksena on professori Jyrki Kalliokoski.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helda-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Marjut Vehkanen
marjut.vehkanen(a)helsinki.fi