__________________________

Flamma

__________________________

Flamma

__________________________

Twitter

@NorsuLaitos

facebook

Kotimainen kirjallisuus

facebook

Nordica

facebook

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

facebook

Suomen kieli

facebook

Suomen kieli ja kulttuuri

 

__________________________

 

Väitöstilaisuus 25.4.2015
Merja Salo, suomalais-ugrilaiset kielet ja kultturit

Merja SaloReflexive and Passive Categories in Languages of the Volga Region

Kaikilla tutkimukseen kuuluvilla Volgan seudun kielillä: mordvalla, marilla ja tšuvassilla verbien morfologia on runsas lukuisine johtimineen. Myös niiden kaikkien passiivi on samaa tyyppiä, yleisen kielitieteen termein:  refleksiivinen passiivi.

Johdosten ja kantaverbien suhdetta on kuvattu sijakieliopin valenssiroolien avulla. Mordvan passiivilauseet muodostetaan v-johtimen avulla. Tällä johtimella on monia muitakin merkityksiä: automatiivinen, refleksiivinen, ei-intentionaalinen ja perfektiivinen, sillä voidaan ilmaista myös dynaamista modaalisuutta. Paitsi v-johdinta on mordvassa toinenkin, harvinainen ja miltei unohtunut -t-, jolla on melkein kaikki samat merkitykset. Monessa suhteessa näiden suffiksien kehitys on ollut rinnakkaista.

Nykyiset mordvan kielten puhujat käyttävät t-johdoksia enimmäkseen epämiellyttävien tunteiden ja kielteisten fysiologisten tilojen ilmaisemiseen. t-johdoksia voidaan käyttää myös säätilojen kuvaamiseen jopa lauseen ainoana jäsenenä, mutta tämä  on harvinaista. Nämä kaksi funktiota tuovat t-johdokset lähelle indoeurooppalaisten kielten impersonaaleja.

Marilla ja tšuvassilla on hyvin samanlaiset suffiksit, marin refleksiivis-passiivinen -ǝlt- tai -Alt-, tšuvassin passiivinen -l- ja refleksiivinen -n-. Näiden kielten passiiveissa agentti ei ole sallittu, automatiiviset ja refleksiiviset merkitykset ovat yleisiä. Keräämäni aineiston perusteella molemmilla tšuvassin johtimilla on samat merkitykset. Kaikista kolmesta kielestä löytyy lisäksi intransitiivisista kantaverbeistä 0-merkitys.

Myös 14 uralilaisen kielen meteorologisia verbejä on tutkittu lauseopilliselta kannalta. Joidenkin verbien valenssi on 0, joten ne muodostavat lauseen yksinkin. Joskus subjekti on semanttisesti haalistunut, joskus objekti on läsnä. Usein transitiivisten verbien kanssa näyttää vallitsevan sellainen rajoitus, että vain subjekti tai objekti voi olla läsnä, eivät molemmat.

Aiemmin oletettiin, että pelkästä predikaattiverbistä koostuva lause V olisi uralilainen, mutta tutkimukseni paljastavat, että sen levinneisyys ei ulotu kaikkiin samojedikieliin. Sen sijaan tyyppi SV tai VS on kaikkialla tunnettu.

Väitöskirjan johdanto-osio  valaisee Volgan seudun historiaa sekä uralilaisten kielten monia tapoja ilmaista passiivia ja muita sentapaisia merkityksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään passiivilauseen agentin ilmiasuun.

Nykyäänkin agentti on melko harvinainen sekä uralilaisissa että turkkilaisissa kielissä. Moniin niistä sellainen on kehittynyt indoeurooppalaisten kielten vaikutuksesta. Myös muodolliseen subjektiin verrattava vieraaseen vaikutukseen perustuva rakenne on alkanut levitä lännesta, sitä tavataan nyt saamelaisissa ja itämerensuomalaisissa kielissä.


FM Merja Salo väittelee 25.4.2015 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Reflexive and Passive Categories in Languages of the Volga Region - An Areal Typological Study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. krs. Vastaväittäjänä on professori Sirkka Saarinen, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Ulla-Maija Forsberg.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väitöskirjaa myy väittelijä itse.


Väittelijän yhteystiedot:

Merja Salo
mesalo(a)mappi.helsinki.fi