__________________________

Flamma

__________________________

Flamma

__________________________

Twitter

@NorsuLaitos

facebook

Kotimainen kirjallisuus

facebook

Nordica

facebook

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

facebook

Suomen kieli

facebook

Suomen kieli ja kulttuuri

 

__________________________

 

Väitöstilaisuus 8.6.2015
Annika Pasanen, suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Kuávsui já peeivičuovâ. ‘Sarastus ja päivänvalo’. Inarinsaamen kielen revitalisaatio.

Inarinsaame oli kieli, joka melkein sammui, mutta syttyikin uudestaan. Se on yksi kolmesta Suomessa puhuttavasta saamen kielestä ja ainoa, jota on aina puhuttu nykyisen Inarin kunnan alueella ja vain sillä. Kieli uhanalaistui 1900-luvun aikana siihen pisteeseen, että 1990-luvulle tultaessa sillä oli enää muutamia nuoria eikä lainkaan alle kouluikäisiä puhujia, sen käyttö ja arvostus oli vähäistä ja siltä puuttuivat kaikki olennaisimmat elinvoimaisuuden edellytykset.

Anarâškielâ servi ry:n eli inarinsaamen kielen yhdistyksen aktiivit näkivät, että kielen pelastaminen vaatii uusia, radikaaleja toimia. Vuonna 1997 aloitettiin inarinsaamenkielinen kielipesätoiminta eli omakielinen kielikylpy päivähoitoikäisille lapsille. Pian sen jälkeen inarinsaamesta tuli Inarin koulussa opetuskieli, jolla alettiin opettaa eri oppiaineita ensin alemmilla luokilla, sitten koko peruskoulussa.

Lasten sukupolvesta alkanut käänteinen kielenvaihto  laajentui vähitellen aikuisten pariin, koteihin ja monille yksilö- ja yhteisötason käyttöaloille. Vuonna 2014 inarinsaamea käytetään kasvavassa määrin kouluopetuksessa, mediassa ja kulttuurielämässä, opetetaan intensiivisen aikuiskoulutuksen ja lyhytkurssien muodossa ja puhutaan yhä useammissa kodeissa ja sosiaalisissa verkostoissa. Kielen prestiisi on lisääntynyt ja se on saanut tasa-arvoisemman aseman muiden saamen kielten rinnalla.

Monet nuoret ja keski-ikäiset inarinsaamelaiset ovat ottaneet takaisin kielen, jota eivät saaneet oppia kotonaan, ja monien vanhempien kielenpuhujien kielenkäyttö on lisääntynyt. Aikuisopetuksen osaksi vakiintunut kielimestari-oppilas –menetelmä on antanut vanhemmille, äidinkielisille puhujille aktiivisen roolin kielen siirtämisessä eteenpäin. Kieliyhteisön kieli-ideologinen suvaitsevaisuus ja avoimuus on mahdollistanut kieliyhteisöön integroitumisen myös kasvavalle joukolle etnisesti ulkopuolisia. Inarinsaamea puhuu nyt määritelmästä riippuen nelisensataa henkeä. Jatkuvasti suurempi osa heistä on kieltä kielikylvyn ja kouluopetuksen kautta omaksuneita lapsia ja kieltä intensiivisessä kielikoulutuksessa oppineita aikuisia.

Väitöstutkimuksessani kuvaan inarinsaamen kielen revitalisaatiota kielipesätoiminnan käynnistymisestä, vuodesta 1997 vuoteen 2014 saakka. Tarkastelen käänteistä kielenvaihtoa niin yksilötasolla, yksittäisten kieliyhteisön jäsenten kielielämäkertojen kautta, kuin eri yhteisötason domeeneilla. Yhteisötason domeeneista kiinnitän erityishuomiota kielipesään ja kielimestari-oppilas –menetelmään aikuisopetuksen osana. Kuvaan myös inarinsaamen revitalisaation kriittisiä puolia ja kielen tulevaisuuden kannalta haastavia osa-alueita, jotka liittyvät mm. lasten ja nuorten kielenvalintaan ja kieli-identiteettiin.

Tutkimusaineisto koostuu kieliyhteisön jäsenten haastatteluista ja heille suunnatusta kyselystä, monivuotisesta osallistuvasta havainnoinnista kieliyhteisössä, aikuisopiskelijoiden raporteista ja inarinsaamenkielisen Anarâš-lehden pääkirjoituksista. Jäsennän aineistoa kolmen avainkäsitteen kautta: kielellinen kulttuuri, kieli-ideologiat ja ideologinen selkiyttäminen. Kielellisellä kulttuurilla tarkoitetaan tutkimuksessa niitä historiallisten, poliittisten, maantieteellisten, sosiologisten, demografisten ja ideologisten tekijöiden muodostamia olosuhteita, joissa inarinsaamen kieli on uhanalaistunut ja elpynyt. Kieli-ideologioiden käsite jäsentää kieliyhteisössä vallitsevia kieltä koskevia asenteita, uskomuksia, periaatteita ja valintoja, jotka ovat mahdollistaneet inarinsaamen kielen elpymisen. Kolmantena, revitalisaation tulosten kannalta ratkaisevana ilmiönä näyttäytyy ideologisen selkiyttämisen prosessi eli kieli-ideologioiden tietoinen käsittely, revitalisaation tavoitteiden ja keinojen tiedostaminen ja henkilökohtainen sitoutuminen ja vastuun ottaminen omasta kielestä.   

 

FM Annika Pasasen väitöskirja Kuávsui já peeivičuovâ. ‘Sarastus ja päivänvalo’. Inarinsaamen kielen revitalisaatio tarkastetaan Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa maanantaina 8.6. klo 14 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tove Skutnabb-Kangas Åbo Akademista ja kustoksena professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta.

Tutkimus ilmestyy Suomalais-ugrilaisen seuran ja Helsingin yliopiston julkaisusarjassa Uralica Helsingiensia.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Annika Pasanen
annika.pasanen(a)helsinki.fi

 

Kuva Eljas Niskanen Yle Sápmi.