__________________________

Flamma

__________________________

Flamma

__________________________

Twitter

@NorsuLaitos

facebook

Kotimainen kirjallisuus

facebook

Nordica

facebook

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

facebook

Suomen kieli

facebook

Suomen kieli ja kulttuuri

 

__________________________

 

Väitöstiedote:
HY:n historian ensimmäinen saamenkielinen väitös käsittelee identiteetin rakentamista

Inkeri Lehtimaja

Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 21.1.2012 tarkastettava Irja Seurujärvi-Karin artikkeliväitöskirja "Ale jaskkot eatnigiella. Alkuperäiskansaliikkeen ja saamen kielen merkitys saamelaisten identiteetille" tarkastelee saamelaisliikkeen merkitystä saamelaisten identiteetin ja saamen kansan rakentamiselle osana maailmanlaajuista alkuperäiskansaliikettä 1962 - 2008. Saamentutkimuksen alaan kuuluvan väitöskirjan osatutkimukset on kirjoitettu suomen, englannin ja saamen kielellä. Itse väitös tapahtuu saamen kielellä, ja kyseessä on ensimmäinen saamenkielinen väitös Helsingin yliopiston historiassa.

 

 

 

Lehtimaja

Väitöskirjassa tarkastellaan jälkikoloniaalisen teorian avulla valtasuhteiden ja kolonialismin tuottaman toiseuttamisen purkamista ja (re)konstruoimista alkuperäiskansaliikkeessä. Tutkimusmateriaali muodostuu haastatteluista ja osallistuvan havainnoimisen kautta kertyneistä kokemuksista sekä kysely- ja arkistomateriaalista. Tutkimusaihetta käsitellään kolmella tasolla: maailmanlaajuisella, eurooppalaisella ja pohjoismaisella.

Seurujärvi-Kari arvioi saamelaisliikettä kolmesta näkökulmasta: ylirajaisena ilmiönä, eurooppalaisen kieliperuskirjan kannalta sekä liikkeen autoetnografista merkitystä saamen kielelle. Nämä ovat merkityksellisiä näkökulmia myös saamelaisyhteisölle sen identiteetin ja itseymmärryksen vahvistamiseksi.

 

 

Väitöskirja osoittaa, että maailmanlaajuinen alkuperäiskansaliike on rakentanut uudenlaisen ymmärryksen alkuperäiskansaisuudesta (englanniksi indigenism) ja vahvistanut alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta päätöksentekoon eri tasoilla. Kansainväliset sopimukset ovat auttaneet yhtenäistämään globaalin diskurssin luomat uudenlaiset käsitteet ja kääntämään ne saamelaisten oikeuksiksi kansallisella tasolla. Pohjoismaisessa kontekstissa saamelaisten identiteetin rakentamisprosessissa saamelaisuuden alkuperäiskansaistaminen tuli tärkeäksi saamelaisliikkeen tavoitteeksi. Saamelaisliike hyödynsi omaa kieltä, jonka avulla saatiin joukkoja liikkeelle ja rakennettiin yhteisön yhtenäisyyttä.

Seurujärvi-Kari toteaa, että YK:n Alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen (2007) täytäntöönpanon käynnistyminen on ollut hidasta.

- Alkuperäiskansakielten syrjintä voimistuu usein niissäkin maissa, kuten Pohjoismaissa, jotka hyväksyivät julistuksen ensimmäisinä. Saamelaisten kotiseutualueen reuna-alueilla ja ulkopuolella, joissa suurin osa saamelaisista jo asuu, kielellinen sulautuminen pääväestöön kiihtyy koko ajan ja kielen siirtäminen seuraaville sukupolville hidastuu syrjivän kielipolitiikan takia. Suomessa lainsäädäntö on jähmettynyt koskemaan vain saamelaisten kotiseutualueella asuvia saamelaisia.

Irja Seurujärvi-Karin väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa lauantaina 21. tammikuuta klo 12 (auditorium XII, Unioninkatu 35, 3. krs.). Vastaväittäjänä on professori Håkan Rydving Bergenin yliopistosta.

Väitöskirjan tiivistelmä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7575-9

Lehdistökappaleet: tiedottaja Suvi Uotinen, puhelin 09 191 24021 tai 050 329 0914, sähköposti suvi.uotinen(at)helsinki.fi

Väittelijän yhteystiedot: Irja Seurujärvi-Kari, sähköposti irja.seurujarvi-kari(at)helsinki.fi