- Tutkinnot ja tutkintovaatimukset
- Tutkintorakenteet
- Opintojen suoritus ja tentit
- Opetus
- Opintojen ohjaus ja eteneminen
Suomen ja Pohjoismaiden historia on osa filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitosta.
Unioninkatu 38 A
PL 59
00014 Helsingin yliopisto
Puhelin: (09) 1911 (vaihde)

Opintojen suoritus ja tentit

Suoritustavat
Tentit
Ohjeita tenttimiseen
Essee
Luentopäiväkirja
Historia-aineiden opintoja suoritetaan tutkintovaatimusten mukaan. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat perusopinnot (yhteiset historia-aineille) ja aineopinnot (jommasta kummasta suomenkielisestä aineesta). Maisterintutkintoon kuuluu syventävien opintojen kokonaisuus.
Opintojen alkuvaiheessa opintoja suoritetaan pääasiassa osallistuen opetukseen. Myöhemmin opintojen aikana suorituksia tehdään myös kirjatentteinä ja erikseen sovittuina esseinä.
Opetustiedot löytyvät omalta sivultaan.
Tentit niissä opintojaksoissa, jossa ei ole opetusta, pidetään tiedekunnan yleisinä tenttipäivinä. Opintojaksojen tentaattorit löytyvät Weboodista kunkin opintojakson kuvauksesta ja oppiaineryhmän ilmoitustaululta.
Huom! Saadaksesi näkyviin kunkin opintojakson kuvaus, tenttikirjallisuus ja tentaattori, klikkaa opintojakson edessä olevaa numerosarjaa!
Tiedekuntatenttejä pidetään joka viikko keskiviikkoisin klo 9-13. Tenttipäivä määräytyy opintojakson tason mukaan. Perusopintojen, aineopintojen ja syventävien opintojen opintojaksot tentitään omina tenttipäivinään. Pääsääntöisesti tiedekuntatentit pidetään Porthanian salissa PI, perusopintojen tentti on kuitenkin jaettu saleihin PI ja päärakennuksen sali 1. Huom! Keskiajantutkimusta tentitään perusopintojen tenttipäivinä.
Tentteihin ilmoittaudutaan paperisella tenttikuorella, joka palautetaan historian oppiaineryhmän käytävällä olevaan tenttikuorilaatikkoon. Ilmoittautua täytyy viimeistään tenttiä edeltävän viikon maanantaina klo 12.00 mennessä.
Kesätentit 2012 pidetään keskiviikkoina 27.6., 25.7. ja 22.8.2012. Kaikkiin kesätentteihin ilmoittaudutaan viimeistään maanantaina 7.5.2012 klo 12.00.
Tarkempia tietoja tiedekuntatenteistä. (ml. päivämäärät)
Tenttiin ilmoittaudutaan erillisellä kuorella edellä mainittuina viimeisinä ilmoittautumispäivinä. Tenttikuoresta on selvästi käytävä ilmi, mitä opiskelija tenttii ja mitä saman tunnuksen omaavia opintojaksoja on jo tentitty. Kuoren kääntöpuolelle kohtaan "tätä kuulustelua varten suoritetut opinnot" on siis merkittävä tiedot aiemmista suorituksista samassa opintojaksossa.
Jokaiselle tentaattorille täytetään oma tenttikuori.
Tenttitilaisuuteen on tultava ajoissa, eikä sieltä saa poistua ennen kuin puoli tuntia on kulunut tilaisuuden alkamisesta. Tämän jälkeen saapuneet eivät enää voi osallistua tenttiin. Mikäli opiskelija ei pääse tenttiin, poissaolosta on ilmoitettava kansliaan, muussa tapauksessa tenttisuoritus tulkitaan hylätyksi. Jos tämä tapahtuu kaksi kertaa peräkkäin ei opiskelija saa osallistua lähinnä pidettävään seuraavaan tenttiin.
Kirjallisen tentin jälkeen opettaja voi kutsua opiskelijan suulliseen kuulusteluun, joka tällöin on oleellinen osa tenttiä. Mikäli opiskelija estettä ilmoittamatta jää saapumatta hänelle määrättyyn suulliseen kuulusteluun, katsotaan tenttisuoritus hylätyksi.
Luentojen kertauskuulusteluja saa suorittaa tenttipäivinä vain siinä tapauksessa, että luennoitsija antaa siihen luvan ja silloinkin ainoastaan tammikuun ja toukokuun tenttipäivinä siten, että tammikuussa suoritetaan edellisen syyslukukauden ja toukokuussa kuluneen kevätlukukauden luentosarjoja.
Tenttien tuloksista, suullisista kuulusteluista ja merkintöjen antamisesta ilmoitetaan historian oppiaineryhmän ilmoitustaululla. Tenttien arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5.
Arvosanoista saatavat kokonaismerkinnät on hyvä hakea välittömästi kaikkien arvosanaan kuuluvien osasuoritusten tultua suoritetuksi. Tämä tapahtuu täyttämällä rekisteröintilomake ja tuomalla se sekä opintorekisteriote amanuenssille. Kokonaisuusmerkintöjen toimitusaika on vähimmillään yksi viikko. Kertaalleen koottuja kokonaisuuksia ei pureta.
Kirjoittamisen taito on historian ammattilaiselle tärkeää. Esseet harjaannuttavat tehokkasti analyyttiseen ja jäsenneltyyn tieteelliseen kirjoittamiseen. Ne myös opettavat punnittua loogista ajattelua kirjatenttejä paremmin.
Esseiden kirjoittaminen on siis suositeltava tapa viedä opintoja eteenpäin. Historian opintokokonaisuuksia voi joko kokonaan tai osittain korvata esseenä. Yhden opintopisteen esseen pituus on yleensä noin 4 sivua. Useamman opintopisteen esseet ovat pidempiä. Opintopisteet eivät kuitenkaan määräydy sivumäärän vaan käytetyn kirjallisuuden ja käsittelytavan perusteella.
Esseistä sovitaan aina etukäteen kyseisen tutkintovaatimusten kohdan tentaattorin kanssa. Esseen aihetta voi ehdottaa itse, mutta esseen näkökulma, kirjallisuus ja kirjoitusaikataulu päätetään yhdessä tentaattorin kanssa. Luettuaan ja arvosteltuaan esseen tentaattori antaa tekstistä palautetta vastaanotollaan ja perustelee antamansa arvosanan, joka ilmoitetaan ilmoitustaululla.
Muotoseikkoja
Essee ei ole tieteellinen tutkielma, vaan vapaampi esitys. Kielen tulee kuitenkin olla selkeää asiakieltä. Alaviitteitä ei tarvitse käyttää, mutta viittauksia käytettyyn kirjallisuuteen täytyy silti tehdä ("kuten Braudel on todennut..."). Omat mielipiteet tulee erottaa muusta aineksesta ja perustella. Pohdiskelu ja perustellun kritikin esittäminen on tärkeää käytetyssä kirjallisuudessa esiintyvistä tulkinnoista.
Essee palautetaan A4-kokoisena teksti vain paperin yhdellä puolella. Suositeltava kirjasinkoko on 12 ja riviväli 1,5. Esseeseen tulee liittää kansilehti, josta käyvät ilmi esseen otsikko, suoritettava opintokohta ja opintopistemäärä, tekijän nimi ja opiskelijanumero, tentaattori, jolle essee jätetään ja jättöpäivämäärä.
Luentosarjan voi tenttiä myös pitämällä luentopäiväkirjaa, mikäli näin luennoitsijan kanssa sovitaan.
Luentopäiväkirjassa opiskelija kertoo tiivistettynä, mitä luentosarja hänelle antoi. Tarkoitus ei siis ole toistaa luennolla esitettyjä asioita (varsinkaan yksityiskohtia), vaan työstää kuulemaansa ja esittää keskeiset osat luonnon sisällöstä kommentoituna, tarvittaessa kriittisestikin. Samalla voi nostaa esiin omia mielipiteitä. Luentopäiväkirjan idea onkin harjoituttaa tiedon omaksumista ja kriittistä lähestymistapaa. Siitä pitää kuitenkin käydä ilmi luentosarjan sisältö - toisin sanoen pelkät mielipiteet eivät riitä.
Luentopäiväkirjan pituus on noin liuska luentokertaa kohti (riviväli 1,5 ja fonttikoko 12). Normaalissa 12 luennon sarjassa sallitaan yksi poissaolo - mikäli niitä tulee enemmän, on korvaavasta suorituksesta sovittava luennoitsijan kanssa. Luentosarjan pitäjä voi myös antaa luentopäiväkirjan sisällöstä ja muodoista omat ohjeensa, joita tulee aina noudattaa ensisijaisesti.
Luentopäiväkirja palautetaan kuulustelijalle ehdottomasti viimeistään tämän määräämänä palautuspäivänä.
Alma
Humanistisen tiedekunnan historian oppiaineet
Oikopolku
SHARP Helsinki 2010