kollontai
goldmancolettelukuvihjeitä
 

 

Etusivu

..................................

Lukujärjestys

Kurssin tavoitteet
ja suoritustapa

Lukuvihjeitä

..................................

Kollontai

Goldman

Colette

..................................

Yhteystiedot

 

kurssin etusivu

 

29.9.-12.12.2003

 

Tervetuloa Kristiina-instituutin 1900-luvun feministejä -verkkokurssin kotisivuille! Yllä vasemmalla olevista linkeistä (kollontai, goldman ja colette) pääset suoraan Kollontaita, Goldmania ja Colettea koskevaan oppimateriaaliin.

1900-luvun feministejä -kurssi suoritetaan lukemalla vaaditut tekstit ja keskustelemalla niistä WebCT-ympäristössä. Osa teksteistä on tässä www-sivustossa, osa salasanan takana WebCT-ympäristössä.

Iloista opiskelua!

Ohjelma
Miksi nämä naiset?
Lyhyet esittelyt
Copyrights

Ohjelma

Viikko 1 /vko 40 (29.9.-3.10.)
Tutustuminen
Viikko 2 /vko 41 (6.-10.10.)
Kollontai I
Teksti: Kollontai - elämäkerta ja otteita teoksesta Living My Life <
WebCT>
Viikko 3 /vko 42 (13.-17.10.)
Kollontai II
Teksti: "International Conferences of Socialist Women"
<WebCT / www>
Viikko 4 /vko 43 (20.10.-24.10.)
Kollontai III
Teksti: "Theses on Communist Morality in the Sphere of Marital Relations" <WebCT / www>
Viikko 5 /vko 44 (27.-31.10.)
Goldman I
Goldman -elämäkerta
Viikko 6 /vko 45 (3.-7.11.)
Goldman II
Teksti: "Anarchism: What it really stands for" <WebCT / www>
Viikko 7 /vko 46 (10.-14.11.)
Goldman III
Teksti: "Marriage and Love" <WebCT>
Viikko 8 /vko 47 (17.-21.11.)
Colette I
Teksti: Colette - elämäkerta
Viikko 9 /vko 48 (24.-28.11.)
Colette II
Teksti: Lapsuudenmuistoja <WebCT>
Viikko 10 /vko 49 (1.-5.12.)
Colette III
Teksti: The Pure and the Impure - otteita <WebCT>
Viikko 11 /vko 50 (8.-12.12.)
Palautetta

Sivun alkuun

Miksi nämä naiset?

Aleksandra Kollontai, Emma Goldman ja Colette edustavat kolmea erilaista aatevirtausta, jotka voi nimetä sosialistiseksi feminismiksi, anarkofeminismiksi ja elämysfeminismiksi. Sen sijaan he eivät olleet aikansa varsinaisen naisliikkeen edustajia eivätkä he välttämättä olisi itseään feministeiksi kutsuneet. Heidän näkemyksensä vallasta, vapautumisesta, sukupuolesta, avioliitosta, äitiydestä ja seksuaalisuudesta kyllä liittyvät kiinteästi 1900-luvun ja nykyisiinkin feministisiin avainhaasteisiin - millä lailla, siitä tulemme keskustelemaan.

Kaikki kolme toimivat aikana, jolloin naiset ensimmäistä kertaa laajamittaisesti astuivat porvarilliseen julkisuuteen. He edustavat sekä omassa elämässään että tuotannossaan erilaisia pohdintoja ja ratkaisuja siihen, mitä siihen aikaan nimettiin "uudeksi naiseksi" eli sille, mitä tapahtuu julkisuudelle, yksityisyydelle, sukupuolille, vallalle ja lapsille naisten emansipaation myötä. Nykyisin näistä jännitteistä puhutaan esimerkiksi "naiskansalaisuuden" nimekkeen alla.

Kaikki kolme olivat kunnianhimoisia naisia, jotka kirjoittivat sekä "yleisistä" asioista että nimemomaan ns. "naiskysymyksestä". He herättivät aikoinaan valtavia skandaaleja mielipiteidensä ja käytöksensä vuoksi ja ovat sittemmin inspiroineet monta naissukupolvea ja miksei miehiäkin.

Kukaan näistä naisista ei edusta varsinaista anglosaksista naisliikettä, mikä myös on tämän kurssin tietoinen valinta - englanninkielisen tutkimuksen ja kirjallisuuden ylivalta johtaa helposti siihen, että tiedämme liian vähän muiden eurooppalaisten kulttuurien naisten historiasta. (Valitettavasti luemme Kollontain ja Coletten tekstejä englanniksi, mutta venäjän ja/tai ranskankielentaitoiset saavat mielellään mennä alkuperäisiin lähteisiin!)

Naiset edustavat myös eri luokkataustaa - Kollontai oli venäläisen aristokratian tytär, Goldman tuli köyhästä kauppiasperheestä ja työskenteli tehdastyöläisenä ja sairaanhoitajana, kun taas Colette tuli ranskalaisen provinssikaupungin pikkuporvaristosta ja liikkui vuosisadanvaihteen boheemipiireissä.

Sivun alkuun

Lyhyet esittelyt

Aleksandra Kollontai (1872, Pietari -1952, Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen ja kirjailija. 1900-1910-luvuilla hän julkaisi vaikutusvaltauksia tekstejä työväenkysymyksestä, sodasta ja työläisnaisten asemasta. Venäjän 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli ensimmäinen bolsheviikkipuolueen naisministeri ("sosiaalisten asioiden komissaari"), myöhemmin maailman ensimmäinen naisdiplomaatti. Hän oli myös ainoa 1918 kommunistipuolueen keskuskomitean jäsen joka selvisi hengissä Stalinin ajan vainoista, hintana kuitenkin tiukka itsesensuuri ja poliittinen hiljaisuus 1930-luvusta lähtien. 1920-luvulla Kollontai julkaisi myös novelleja ja romaaneja, joista osa on suomennettu. Kurssilla luemme hänen perhepoliittisista näkemyksistä 1900- ja 1920-luvulla.

Emma Goldman (1869, Kaunas-1940, Toronto) syntyi Liettuassa venäläisjuutalaiseen perheeseen ja muutti nuoruudessaan Yhdysvaltoihin. Siellä hänestä tuli anarkististen piirien johtohahmo, kuuluisa agitaattori 'punainen Emma'. Goldman koetteli sanavapauden rajoja ja joutui mielipiteidensä vuoksi useaan otteeseen maanpakoon Yhdysvalloista. (Vuonna 2002 Berkeleyn yliopisto jälleen sensuroi kirjeen, jonka mottona oli Goldmanin lause: "We shall soon be obliged to meet in cellars, or in darkened rooms with closed doors, and speak in whispers lest our next door neighbors should hear that freeborn citizens dare not speak in the open."…) Maanpaossa Goldman matkusti laajalti Euroopassa ja Neuvosto-Venäjällä, jonka harvoihin vasemmistolaisiin kriitikoihin hän jo 1920-luvulla kuului.

Colette (1873, Saint-Saveur-1954, Paris) eli Gabrielle Sidonie Colette on Ranskan kuuluisimpia kirjailijoita, jonka läpimurto oli 1890-luvulla 'Claudine'-kirjasarja. Colette elätti itsensä myös varietee-näyttelijänä ja kuvasi taitelijoiden ja boheemien elämää. Myöhäisempien vuosien listaykkösiä olivat 'Vilja oraalla', 'Chéri' ja 'Gigi'. Colette oli myös toimittaja, kriitikko ja liikenainen. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena Belgian Akatemian ja ranskalaisen Goncourt Akatemian jäseneksi. Kurssilla tutustumme otteisiin Coletten kaunokirjallisesta tuotannosta sekä Coletten esseeseen sukupuolesta ja 'maallisten nautintojen' eri ilmentymistä.

Sivun alkuun

Copyrights - Kurssin tekijänoikeudet

Sivuston kuvat on kopioitu seuraavilta verkkosivuilta:
Colette: UdeNap - le site officiel
Goldman: The Emma Goldman Papers
Kollontai: Resistance Revolutionary Image Archive
(The photos published on these web pages are presumed to be copyrights-free. If anyone does own rights on any of this material, the material in question will be removed immediately on request.)

Tekstien copyright Anna Rotkirch. Tekstejä saa lainata normaalien akateemisten viittauskäytäntöjen mukaan. Lähteiden merkitsemisestä löytyy ohjeita Tampereen yliopiston naistutkimuslaitoksen sivuilta.

Sivujen graafinen ulkoasu Mirka Mäntylä ja Maija Urponen.

Sivun alkuun