Klassikkogalleria

Feministisiš ajattelijoita 1600-1950 -luvuilta

Alva Myrdal (1902-1986)

Kirjoittaja: Kirsi Saarikangas

 

Uuden kodin ja yhteiskunnan luoja

"men något ska vi göra, eller hur?"

"Mutta jotainhan meidän tulee tehdä vai kuinka?" kirjoitti Alva Myrdal 1929 Yhdysvalloista aviomiehensä Gunnar Myrdalin siskolle Elsalle. Lausumaan tiivistyy hänen tulenpalava halunsa työskennellä paremman yhteiskunnan ja tulevaisuuden puolesta. Palavasieluiseksi, "vihaiseksi nuoreksi naiseksi" häntä ovat kirjoituksissaan luonnehtineet sekä historioitsija Yvonne Hirdman että sosiologi Jan Olof Nilsson. Alva Myrdalissa ruumiillistuu monin tavoin ruotsalaisen sosiaalidemokraattisen kansankodin rakentamisen perustana ollut moderni ajattelutapa, joka luotti järkeen, valistukseen ja suunnitteluun. Alva Myrdalilla oli suunnaton tarve oppia ja opettaa uutta ja hän kirjoitti elinaikanaan paljon: kirjoja, artikkeleita, pamfletteja, esitelmiä.

Feministisen ajattelun kannalta erityisesti Alva Myrdalin 1930-1950-lukujen toiminta ja kirjoitukset ovat keskeisiä. Hänen kiinnostuksen alueensa ulottuivat perhe- ja väestöpolitiikasta asuinympäristöön, kasvatuksesta naisliikkeeseen. Lasten hyvinvointi sekä naisen äidin roolin ja ammatissa toimimisen yhdistäminen olivat erityisen lähellä hänen sydäntään. Hän työskenteli 1920-luvulta lähtien tiiviissä yhteistyössä rakastettunsa ja aviomiehensä Gunnar Myrdalin kanssa. Parempi tulevaisuus oli heidän yhteinen, suuri projektinsa. He kirjoittivat yhdessä paljon keskustelua herättäneen väestöpoliittisen kirjan Kris i befolkningsfrågan (1934), jolla oli suuri vaikutus ruotsalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Aviopari Myrdal (makarna Myrdal) muodostuikin viimeistään teoksen jälkeen käsitteeksi ruotsalaisessa keskustelussa.

1950-luvulta lähtien Alva Myrdalilla oli keskeinen kansainvälinen merkitys ja hän työskenteli yli 10 vuotta ulkomailla Pariisissa, New Yorkissa ja New Delhissä, missä hän toimi Ruotsin Intian suurlähettiläänä vuosina 1955-1961. Palattuaan Ruotsiin hän toimi kansanedustajana 1961-1973 ja työskenteli aktiivisesti sekä sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi muun muassa vastustamalla apertheidia että maailmanrauhan puolesta. Tunnustuksena tästä hän vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon 1982.

Kansankodin ikoni

Tulenpalavassa uudistushalussaan ja yhtenä ruotsalaisen kansankoti-ajattelun ikoneista Alva Myrdal on ollut myös ristiriitainen ja ristiriitaisia ajatuksia herättävä hahmo. Yhtäältä hän on ollut keskeinen ruotsalaisen yhteiskunnan uudistaja ja itsenäisen, intellektuellin naisen esikuva. Toisaalta hänen valistusta ja suunnittelua korostava ajattelunsa on ollut arvostelun kohteena erityisesti 1980-luvulta lähtien, kun kritiikki ruotsalaista kansankoti-ideologiaa kohtaan kasvoi. Suuri osa hänen uudistuspyrkimyksistään kohdistui ihmisten arkeen, elinympäristöön ja lastenkasvatukseen. Näiden kysymysten osalta myös hänen henkilökohtainen elämänsä joutui suurennuslasin alle. Keskusteluun ovat osallistuneet ja sitä ovat synnyttäneet myös Myrdalien kolme lasta, Jan Myrdal, Sissela Bok ja Kaj Fölster. Kaikki heistä ovat julkaisseet lapsuuttaan ja vanhempiensa elämää käsitteleviä teoksia 1980- ja 1990-luvuilla. Erityisesti Jan Myrdal hyökkäsi 1980-luvun alussa julkaisemissaan lapsuutensa kuvauksissa molempia vanhempiaan ja heidän elämäntyyliään vastaan.

Seuraavassa tarkastelen Alva Myrdalin monipuolista toimintaa 1920-luvulta 1950-luvulle asti ja erityisesti sen feministisen keskustelun ja naistutkimuksen kannalta keskeisiä teemoja, jotka kiertyvät kaikki uuden kodin ja yhteiskunnan luomisen ympärille. Parempi elinympäristö, äitiys, lapset kansakunnan tulevaisuutena, uusi nainen ja moderni toveriavioliitto sekä äitiyden ja ammattityön yhdistäminen tai limittäminen toisiinsa ovat Alva Myrdalin tämän ajankohdan kirjoituksissa toistuvia teemoja. Hän pyrki toteuttamaan ajatteluaan myös omassa elämässään ja ruumiillistaa näin toiminnallaan myös feministisen ajattelun toisen aallon keskeistä iskulausetta "henkilökohtainen on poliittista". Tämän vuoksi myös tutkimuksessa on noussut keskeiseksi Alva Myrdalin kirjoitusten, toiminnan ja elämänkulun tarkastelu suhteessa toisiinsa. Alva Myrdal oli ennen muuta käytännön toimija. Hänen ajatuksensa paremman tulevaisuuden ja uuden ihmisen luomisesta yhdistyivät aina myös käytännön ehdotuksiin ja kokeiluihin siitä, miten uusi parempi tulevaisuus ihmisineen saataisiin aikaan, oli sitten kyse lastenkasvatuksesta tai asumisesta kollektiivitalossa. Hänen toimintansa perustui syvään luottamukseen ihmisten muuttamisesta kasvatuksen ja valistuksen avulla sekä heidän elinympäristöään muokkaamalla.