Klassikkogalleria

Naisten ajattelua ja toimintaa

Birger Jaarlin perintölaki Ruotsi-Suomessa:
tytär perii 1/3, poika 2/3.

Julistamalla Karjalaan naisrauhan kuningas
Birger asettaa valtansa paikallisten oikeustapojen yläpuolelle. Aviossa elävät, lesket, siveyslupauksen tehneet ja neitsyet otetaan hallitsijan erityiseen suojelukseen sekä omaisuuden että hengen osalta. Rauhanrikkojan saa lain mukaan kuka tahansa surmata.

Kaupunkien leskinaiset saavat Ruotsi-Suomessa itsenäisen avioitumisvallan.

Kaupunkien naiset saavat Ruotsi-Suomessa miesten kanssa yhtäläiset perintöoikeudet.

Birgitta (n. 1303–1373) julistetaan pyhimykseksi. Birgitta on aikansa tärkeimpiä uskonnollisia ja poliittisia vaikuttajia ja Pohjolan ainoa naispyhimys.

Christine de Pisan (1364–1430) Le Livre de la Cité des dames (Kirja naisten kaupungista) ilmestyy. Teos puolustaa naisten hyveellisyyttä kokoamalla merkittävien naisten elämänkertoja ja kertomalla heidän hyvistä teoistaan.

Tallinnaan perustetaan Pyhän Birgitan / Piritan luostari.

Maaseudun leskinaiset saavat Ruotsi-Suomessa itsenäisen avioitumisvallan.

Naantalin birgittalaisluostarin rakentaminen alkaa. Armonlaaksoon (Nådens dal) perustetun luostarin ympärille rakentuu myöhemmin Naantalin kaupunki. Birgittalaissäännöissä otetaan naiset erityisesti huomioon. Munkkien ja nunnien asuminen ja kohtaamiset luostareissa ovat tarkoin säädeltyjä ja luostareita johtaa aina naispuolinen abbedissa. Birgitan perustama Ordo Sanctissimi Salvatoris (Kaikkein Pyhimmän Vapahtajan sääntökunta) saa paavin vahvistuksen vuonna 1378/9. Luostarin yhteistyö Vadstenassa sijaitsevan emoluostarin kanssa on vilkasta. Luostari lopettaa toimintansa vuonna 1584 viimeisen nunnan kuoltua.

1500-luvulla käydään Querelle des femmes (Naisten kiista). Oppineet naiset ja miehet väittelevät siitä, ovatko miehet vai naiset parempia.

Henricus Cornelius Agrippan (1486–1535) De nobilitate et praecellentia foeminei sexus (Naissukupuolen jalous ja erinomaisuus) ilmestyy. Teos käännetään ranskaksi (1530), saksaksi (1540), englanniksi (1542), italiaksi (1544) sekä puolaksi (1575) ja se vaikuttaa laajasti sukupuolten hyveellisyydestä ja naissukupuolen paremmuudesta käytyyn Querelle des femmes -kiistaan.

Lucrezia Marinellan (1571–1653) L nobilità et l'eccellenza delle donne, co'difetti et mancamenti de gli uomini (Naisten jalous ja erinomaisuus, sekä miesten puutteet ja paheet) ilmestyy.

Marie le Jars de Gournayn (1566–1645) Egalité des hommes et des femmes (Miesten ja naisten välinen tasavertaisuus) ilmestyy. Sana egalité esiintyy ensimmäisiä kertoja ja kytkeytyy nimenomaan naisten ja miesten väliseen tasavertaisuuteen.

Anna Maria van Schurmanin (1607–1678), Dissertatio de ingenii muliebris ad doctrinam et meliores litteras aptitudina (Tutkielma siitä, miten tieteet ja parempi kirjallisuus soveltuvat naisten järjelle) ilmestyy.

Prinsessa Elisabeth (1618–1680) aloittaa kirjeenvaihdon Descartesin kanssa kyseenalaistamalla filosofin käsitystä mielen ja ruumiin substantiaalisesta erosta. Kirjeenvaihto jatkuu Descartesin kuolemaan asti ja siinä tarkastellaan mielenliikutuksiin ja moraalifilosofiaan liittyviä kysymyksiä. Kirjeenvaihdon innoittamana Descartes kirjoittaa viimeiseksi jääneen teoksensa Sielun liikutukset (1649).

Margaret Cavendish (1623–1673) julkaisee teoksen Philosophical Letters, or, Modest Reflections Upon Some Opinions in Natural Philosophy (Filosofisia kirjeitä tai vaatimattomia pohdintoja joistakin luonnonfilosofisista mielipiteistä), jossa hän kritisoi Descartesin dualismia ja Hobbesin mekanistista filosofiaa.

Tällä vuosikymmenellä Roomassa elävä kuningatar Kristiina kirjoittaa postuumisti julkaistut ranskankieliset maksiiminsa. Yksi kuuluisimmista toteaa "On miehiä, jotka ovat yhtä paljon naisia kuin äitinsä, ja on naisia jotka ovat yhtä paljon miehiä kuin isänsä, koska sielulla ei ole sukupuolta."

Francois Poulain de la Barren (1647–1723) teos De l'égalité des deux sexes (Kahden sukupuolen tasavertaisuudesta) soveltaa Descartesin varman tiedon teoriaa ja mieli-ruumis dualismia sukupuolikysymykseen.

Catherine Descartes (1637–1706) kirjoittaa Kertomus filosofi René Descartesin kuolemasta nimisen runon setänsä ajattelusta ja hänen elämänsä viimeisistä vaiheista kuningatar Kristiinan hovissa.

Mary Astell (1666–1731) julkaisee teoksen A Serious Proposal to the Ladies (Vakava ehdotus naisille), jossa hän puolustaa naisten oikeutta koulutukseen.

Ruotsalaissyntyinen taidemaalari Margareta Capsia (1682–1759) muuttaa Suomeen ja työskentelee 1720–1730 -luvuilla Suomessa maalaten mm. alttarimaalauksia ja papiston muotokuvia. Capsiaa pidetään ensimmäisenä Suomessa työskennelleenä naistaiteilijana.

Elizabeth Carterin kreikan kielestä kääntämä sekä johdannoin ja nootein varustama stoalaisfilosofi Epiktetuksen kootut teokset julkaistaan otsikolla All the works of Epictetus, which are now extant (Kaikki olemassa olevat Epiktetuksen teokset). Epiktetuksen moraalifilosofiaa luetaan laajasti 1600 ja 1700-luvuilla ja tämän vapautetun orjan ajatukset vaikuttavat myös käsityksiin kaikkien ihmisten välisestä tasavertaisuudesta. Poliittisilta näkemyksiltään varsin konservatiivinen Carter edustaa käännöstöillään klassista oppineisuutta parhaimmillaan.

Ekaterina Dashkova (1744–1810) johtaa perustamaansa Venäjän tiedeakatemiaa 1784–1796.

Moniosaisen Englannin historian sekä yksinvaltiutta kritisoivia poliittisia pamfletteja kirjoittanut Catharine Macaulay (1731–1791) julkaisee teoksen Letters on Education (Kirjeitä koulutuksesta), jossa hän ensimmäisten joukossa kritisoi Rousseaun naiskäsitystä ja puolustaa tyttöjen ja poikien kasvatuksen yhtenäistämistä. Teos vaikuttaa keskeisesti Mary Wollstonecraftin feministiseen ajatteluun.

Olympe de Gouge (1748–1793) kirjoittaa julistuksen Les droits de la femme et de la citoyenne (Naisen ja naiskansalaisen oikeudet), jossa hän vaatii, että Ranskan vallankumouksen julistamat kansalaisoikeudet ulotetaan koskemaan yhtäläisesti naisia. Terrorin voimistuessa girondiineihin kuulunut de Gouge teloitetaan giljotiinilla 1793.

Mary Wollstonecraftin (1759–1797) A Vindication of the Rights of Woman (Naisen oikeuksien puolustus) ilmestyy.

Jane Austenin (1775–1817) Ylpeys ja Ennakkoluulo ilmestyy.

Mary Shelleyn (1797-1851) Frankenstein – uusi Prometheus ilmestyy.

Ada Lovelace (synt. Ada Augusta Byron, 1815–1852) kääntää ja kommentoi tekstin varhaisesta tietokoneesta. Lovelacen herttuatar ennustaa, että tietokoneella voi tulevaisuudessa säveltää musiikkia.

Emily Brontë (1818–1848) julkaisee Humiseva harjun pseudonyymillä Ellis Bell

Naisten äänioikeusaktivistien Seneca Falls –kokous tekee Declaration of Sentiments julistuksen, jolla naiset halutaan lisätä Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistukseen. Julistuksessa todetaan, että " Me pidämme näitä totuuksia itsestäänselvinä: kaikki miehet ja naiset on luotu yhdenvertaisiksi."

Vuosien 1859 ja 1868 elinkeinoasetukset avaavat naisille eräät käsityöläis- ja kauppa-ammatit Suomessa.

George Eliotin (1819–1880) ensimmäinen romaani Adam Bede julkaistaan.

Fredrika Runebergin (1807-1879) Sigrid Liljeholm ilmestyy. Romaania on kuvattu ensimmäiseksi, jossa naispuoleinen päähenkilö ei lopussa mene naimisiin tai kuole. Kirja sai ankarat arvostelut joiden on arvailtu vaikuttaneen siihen, ettei Runeberg halunnut enää julkaista, vaikka jatkoikin kirjoittamista.

Nikolai Tshernyvhsevskin (1828–1889) Mitä on tehtävä? puolustaa naisten ansiotyötä ja vapaata rakkautta.

Suomessa naimattomat naiset saavat täysivaltaisuuden 25-vuotiaina ja oikeuden avioitua ilman naittajan suostumusta 21-vuotiaina.

Kunnallisasetuksissa Suomessa (1865, 1873) saavat naimattomat ja eronneet naiset sekä lesket kunnallisen äänioikeuden samoilla perusteilla kuin miehet.

John Stuart Millin (1806–1873) Naisen asema
ilmestyy.

Maria Tschetschulin saa ensimmäisenä naisena Suomessa oikeuden suorittaa ylioppilastutkinnon.

Ensimmäinen suomalainen naistohtori Lydia Sesemann väittelee Zürichin yliopistossa

Maaseudun naiset saavat Suomessa miesten kanssa yhtäläiset perintöoikeudet

Täydellinen elinkeinovapaus Suomessa antaa leskien ohella myös täysivaltaisille (eli naimattomille) naisille vapaan oikeuden elinkeinon harjoittamiseen.

Ensimmäinen suomalainen naismaisteri Emma Irene Åström valmistuu.

Lääkäri Aletta Jacobs antaa ehkäisyneuvontaa Amsterdamissa.

Suomen Naisyhdistys perustetaan.

Minna Canthin (1844–1897) Työmiehen vaimo -näytelmän ensiesitys.

Naimisissa oleva nainen saa Suomessa oikeuden päättää itsenäisesti omien tulojensa käytöstä, mutta pysyy edelleen miehensä edusmiehisyyden alaisena.

Alexandra Gripenberg (1857–1913) aloittaa toimintansa Suomen Naisyhdistyksen puheenjohtajana.

Taidemaalari Helena Westermarck (1857-1938) saa kunniamaininnan Pariisin maailmannäyttelyssä. Hänen naturalistiset maalauksensa saavat kuitenkin kotimaassa kritiikkiä osakseen ja Westermarck siirtyy yhä enemmän kirjallisuuden ja journalismin pariin. Hän on Naisasialiitto Unionin perustajajäsen ja toimii kymmenen vuoden ajan yhdistyksen sihteerinä. Vuonna 1894 ilmestyvät sekä esikoisromaani Framåt että teos George Eliot och den engelska naturalistiska romanen.

Signe Hornborg valmistuu arkkitehdiksi ensimmäisenä naisena Suomessa ja Euroopassa.

Minna Canthin Papin perhe -näytelmän ensiesitys.

Naisasialiitto Unioni perustetaan.

Uusi-Seelanti myöntää naisille äänioikeuden. Vaalikelpoisuus saavutetaan vasta 1919.

Sisätautilääkäri Karoliina Eskelin väittelee tohtoriksi ensimmäisenä naisena Suomessa.

Martta-Yhdistys (senaatti ei
hyväksynyt Sivistystä kodeille -nimeä) perustetaan Lucina Hagmanin (1853–1946) aloitteesta.

Sidonie Gabrielle Coletten (1873–1954) Claudine koulussa ilmestyy.

Naiset saavat Suomessa oikeuden opiskella yliopistossa samoilla ehdoilla kuin miehet.

Ellen Keyn (1849–1926) Lifslinjer I-III alkaa ilmestyä.

Marie Curie saa ensimmäisenä naisena Nobelin palkinnon fysiikasta, radioaktiivisuuden tutkimuksesta, vuonna 1903 ja kemiasta, radiumin ja poloniumin löytämisestä sekä tutkimisesta, vuonna 1911.

Emma Goldman (1896–1940) perustaa Mother Earth lehden.

Naisten osuus Suomen ensimmäisillä valtiopäivillä on 9,5 prosenttia.

Aleksandra Kollontain (1872–1952) teos Naiskysymyksen sosiaalinen perusta ilmestyy.

Selma Lagerlöf (1858–1940) saa Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Yliopistovirat avautuvat naisille Suomessa.

Bolshevikit lupaavat naisille ja miehille täydellisen juridisen tasa-arvon lokakuun vallankumouksessa Venäjällä

Aleksandra Kollontaista tulee julkisen hyvinvoinnin komissaari ja maailman ensimmäinen naisministeri Venäjällä.

Yleiseen äänioikeuteen perustuva kunnallislaki myöntää yleisen äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kunnallisvaaleissa kaikille yli 21-vuotiaille Suomessa.

Kanadassa myönnetään naisille äänioikeus. Vaalikelpoisuus saavutetaan vuonna 1920.

Ruotsissa myönnetään naisille äänioikeus parlamenttivaaleissa. Kunnallisvaaleissa äänioikeus oli myönnetty 1910.

Yhdysvalloissa myönnetään naisille äänioikeus.

Margaret Sanger (1879–1966) perustaa American Birth Control League -järjestön.

Suomessa naimisissa oleva nainen saa oikeuden tehdä työsopimuksen itsenäisesti (vrt. esim. Länsi-Saksa vuonna 1977).

Kolmasosa Helsingin yliopiston läsnä olevista opiskelijoista on naisia.

Suomessa säädetään laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin eräin poikkeuksin. (Naimisissa olevat naiset voivat päästä sellaisiin virkoihin, joihin kuuluu varojen hallussapito, ainoastaan mikäli aviomies on sitoutunut vastaamaan varoista).

Miina Sillanpäästä tulee toinen sosiaaliministeri ja ensimmäinen naisministeri Suomessa 1926–1927.

Suomen ensimmäinen naispuolinen professori Alma Söderhjelm (1870–1949) nimitetään Åbo Akademiin (yleinen historia). Hän oli myös Suomen ensimmäinen naispuolinen, erivapaudella nimitetty dosentti vuonna 1906.

Virginia Woolfin (1882-1949) Oma huone ilmestyy.

Naisten osuus kansanedustajista on alhaisimmillaan: 5,5 prosenttia eduskunnasta.

Elsa Enäjärvi-Haavio (1901–1951) väittelee tohtoriksi vertailevan kansanrunoden- tutkimuksen alalta Helsingin yliopistossa.

Alva Myrdalin (1902–1986) & Gunnar Myrdalin
Väestökysymyksen kriisi ilmestyy.

Maria Jotuni (1880–1943) kirjoittaa romaanin
Huojuva talo, joka julkaistaan vasta 1963.

Virginia Woolfin Three Guineas ilmestyy.

Ranskan naisille myönnetään äänioikeus.

Kiinan kansantasavallassa myönnetään naisille äänioikeus.

Simone de Beauvoirin (1908–1986) Toinen sukupuoli ilmestyy.

Intian naisille myönnetään äänioikeus.

ILO:n (International Labour Organisation) samapalkkaisuussopimuksessa vaaditaan naisille ja miehille maksettavaksi samasta työstä sama palkka.

Naisten osuus kansanedustajista on 15 prosenttia Suomessa.