Sosiologian oppiaine on osa sosiaalitieteiden laitosta.

Sosiologian kanslia
Unioninkatu 40 (PL 24)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941 23917
fax 02941 23967
kanslia-ajat ma-to 9-11 ja 12-14

Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Mitä sosiologia on?

sosiologian talo Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; kansalaisten liikehdintä ja osallistuminen; terveyden eriarvoisuus; riippuvuudet; lapsuus ja nuoruus; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt kuten perheet, kaupungit, hyvinvointivaltio; sosiaalinen toiminta, vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Sosiologian yleinen linja painottaa ainetta laaja-alaisena yhteiskuntatieteenä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen yleisen sosiologian tutkimusalaan kuten esimerkiksi perhesosiologiaan tai kaupunkisosiologiaan.

Tavoitteena on, että sosiologian opiskelijat valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä.

Useimmat sosiologit toimivat suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muussa tiedotustyössä. Monet ovat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.