Tutkimus

Julkaisut

Yhteystiedot

Sosiaalipsykologian oppiaine on osa sosiaalitieteiden laitosta.

Oppiaineen osoite on:
Unioninkatu 37, 2. kerros
PL 54
00014 Helsingin yliopisto
Puh. (09) 191 24897
Fax. (09) 191 24877
 
Sähköpostiosoitteet:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
 
Toimiston (huone 2045) aukioloajat:
ti klo 9.00–11.00
ke klo 9.00–11.00 ja 13.00–15.30
to klo 9.00–11.00 ja 14.00–15.30
 
Puhelinvaihde (09) 1911
 
Tarkemmat yhteystiedot
Tilat ja kartat
Puhelinluettelo
Hae yhteystietoja
 
Poikkeuksia vastaanottoaikoihin

 

Tutkimuksen esittely

Tällä sivulla esittelemme, mitä aihealueita sosiaalipsykologiassa tutkitaan ja minkälaista tutkimusta näihin liittyen parhaillaan tehdään.

Moraali, arvot ja emootiot

Moraali on erään määritelmän mukaan itsehillinnän ja itsehallinnan sosiaalinen tukijärjestelmä, mutta siihen kuuluu olennaisesti myös auttaminen ja huolenpito muista sekä ristiriitojen ratkaiseminen. Yksilölliset ja kulttuuriset moraalin määritelmät liittyvät arvoihin, moraalisiin tunteisiin ja moraaliseen toimintaan ja niiden välisiin suhteisiin. Ihmiset kuitenkin eroavat toisistaan siinä, mitä asioita he pitävät tärkeinä moraalia ajatellessaan, samoin myös eri kulttuurit arvostavat asioita erilailla.

Arvoja tutkittaessa tarkastellaan yleensä sitä, minkälaisia arvoja ihmiset pitävät itselleen tärkeinä. Moraalia tutkittaessa taas voidaan selvittää esim. ihmisten moraalikäsitysten kehitystasoa. Myös moraaliset tunteet ovat tärkeitä, kun ihminen arvioi omaa tai toisten käyttäymistä. Moraalisia tunteita ovat esim. hämmennys, häpeä, syyllisyys ja ylpeys.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet:

Ryhmien väliset suhteet, maahanmuuttajat ja identiteetti

Ryhmien väliset suhteet on eräs keskeinen tutkimusalue sosiaalipsykologiassa. Oppiaineessa tehtävä etnisten ryhmien välisiä suhteita koskeva tutkimus on luonteeltaan sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteena on sekä etnisiä vähemmistöryhmiä (maahanmuuttajia, kieli- ja kulttuurivähemmistöjä) että valtaväestö ja yhteiskunnan monikulttuurisuus.

Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi etnistä identiteettiä, maahanmuuttajien integraatiota ja hyvinvointia sekä valtaväestön ennakkoluuloisuutta ja stereotypioita. Nämä tutkimusalueet sisältyvät sosiaalipsykologian opetukseen sekä kandidaatti- että maisteritasolla.

Vuosina 2003 - 2006 oppiaineessa toimi myös Helsingin yliopiston opiskelijoille tarkoitettu Etnisten suhteiden ja kulttuurien kohtaamisen (Ethnic Relations and Cultural Diversity) tutkijakoulu. Tällä hetkellä sosiaalipsykologia on mukana valtiotieteellisen tiedekunnan englanninkielisessä Etnisten suhteiden maisteriohjelmassa.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet (sekä tiivistelmiä päättyneistä hankkeista):

Arkiajattelun sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkintaan myös arkiajattelua, jolloin kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti kaksi asiaa. Ensinnäkin mitä käsityksiä ihmisillä on siitä, mitä tieto ja asiantuntijuus ovat. Toiseksi on tutkittu sitä, miten me ihmiset muodostamme käsityksiä uusista, ajankohtaisista tai muutoin tärkeistä asioista. Jos olemme esimerkiksi sitä mieltä, että ruuan lisäaineet ovat ihmiselle vaarallisia, mitä oikeastaan ajattelemme? Tarkoitammeko sitä, että tämä on absoluuttinen totuus asiasta - vai onko asia mielestämme näin sen perusteella, mitä tällä hetkellä tiedämme ja oletamme? Toinen esimerkki arkiajattelusta voisi olla se, kuinka suhteutamme keskenään erilaiset selitysmallit ihmisen alkuperästä. Tai minkälaisia käsityksiä piilee sen takana, kuinka me kukin suhtaudumme geenimuunneltuun ruokaan?

Viime vuosina arkiajattelun tutkimuksen teemoina ovat olleet käsitykset ihmisoikeuksista ja naisten asemasta kollektivistissa kulttuureissa. Arkiajattelun tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta. Sen puitteissa voi hyvin tehdä myös tilaustutkimusta, jolla pyritään ratkomaan käytännön ongelmia. Teoreettisesti tutkimus on ankkuroitunut kognitiivis-kehitykselliseen paradigmaan ja sosiaalisten representaatioiden teoriaan.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet:

Yrittäjyyden sosiaalipsykologia

Yrittäjyydellä tarkoitetaan tavallisesti yrittäjätoimintaa eli liiketaloudellisen yrityksen perustamista ja johtamista mutta yhä useammin yrittäjyydellä viitataan myös yleisemmin toimintatapaan, jota voidaan soveltaa paitsi yritystoiminnassa myös palkkatyössä, ja taloudellisessa tai sosiaalisessa toiminnassa kaiken kaikkiaankin. Tällaista yrittäjämäistä toimintaorientaatiota on luonnehdittu muun muassa innovatiivisuuden, riskinottamisen ja aloitteellisuuden määreillä, ja sen varaan on rakentunut yksilöihin ja yhteisöihin vaikuttamista sekä yritystoiminnan, elinkeinojen ja alueiden kehittämistä koskevia kulttuurisia diskursseja ja poliittisia ohjelmia.

Yrittäjyyden sosiaalipsykologiassa tutkitaan yrittäjätoimintaan liittyviä psykologisia tekijöitä, sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta sekä yrittäjämäisen toimintaorientaation ja sitä toteuttavan yrittäjäagentin rakentumista ja reunaehtoja.  Laitoksella tutkitaan yrittäjäagenttia määrittäviä psykologisia elementtejä (kuten identiteetti, minuus, itseä toimijana koskevat kognitiot, arvot, taidot) ja sosiaalista kommunikaatiota (kuten itsen esittäminen, kehystäminen, argumentaatio) sekä transaktiosuhteita (kuten asiakas, kilpailija, yhteiskunta), joiden kautta yrittäjäagentti kietoutuu sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen ympäristöönsä.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet:

Organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologia tutkii monia sellaisia ilmiöitä, joihin törmäämme päivittäin esim. työpaikoilla: johtamistyylit, ryhmien sisäinen viestintä, päätöksentekeminen ja toisiin vaikuttaminen. Viimeaikainen tutkimus on keskittynyt paljon työhyvinvointiin ja työssä koettuun oikeudenmukaisuuteen. Koetulla oikeudenmukaisuudella on vaikutuksia mm. organisaatioon samastumisen ja siihen sitoutumiseen, irtisanoutumisaikomuksiin, ryhmien välisiin suhteisiin organisaatioissa, oikeudenmukaiseen kohteluun työpaikalla. Kiinnostavaa on myös työntekijöiden henkilökohtaisten arvojen yhteys koettuun oikeudenmukaisuuteen.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet:

Terveyden sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologinen terveystutkimus tarkastelee psykososiaalisten tekijöiden vaikutusta sairastavuuteen ja terveyskäyttäytymiseen sekä näiden vaikutusta eri väestöryhmiin. Esim. sepelvaltimotaudin yhteydessä tutkitaan masentuneisuuden ja vihamielisyyden yhteyksiä tautiin ja sen riskitekijöihin. Terveyskäyttäytymisen alalla kiinnostuksen kohteena on esim. nuorten tupakoinnin aloittaminen ja sen ehkäisy sekä tupakkariippuvuuden psykososiaaliset tekijät.

Oppiaineessa tällä hetkellä käynnissä olevat aiheeseen liittyvät tutkimushankkeet:

Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus

Maaseutututkimuksessa kohteena ovat maaseudun rakenteelliset ja sosiaaliset muutokset, maaseudun ihmisten ja yhteisöjen toiminta, vuorovaikutus ja hyvinvointi.  Maaseutu on ollut suomalaisen yhteiskuntatieteen eri alojen tutkimuskohteena sen alkuajoista lähtien. 1990-luvulta lähtien monitieteinen maaseutututkimus on eriytynyt omaksi tutkimus- ja opetusalakseen. Sosiaalipsykologian oppiaine osallistuu valtakunnalliseen Rural Studies –verkostoon, joka järjestää maaseutuopintojen sivuainekokonaisuuden. Se käsittelee erilaisten maaseutujen muutosta, tutkimisen ja kehittämisen suhdetta, politiikkaa, kulttuuria ja ympäristökysymystä sekä yrittäjyyttä maaseutukontekstissa. Sosiaalipsykologian opiskelijat voivat osallistua myös yksittäisille Rural Studies –kursseille, joissa laitos on vastuutahona sekä tehdä oman alansa opinnäytteitä maaseutututkimuksen teemoista.

Oppiaineessa on tällä hetkellä käynnissä tutkimusta sosiaalisista innovaatioista maaseudulla, syrjäytymisestä, sosiaalisen pääoman merkityksestä ja globaalin järjestelmän aiheuttamista muutoksista maaseudulla. Venäjän ja Itä-Euroopan maaseudun tutkimus on yksi maaseutututkimuksen painopisteistä. Oppiaineella on läheinen yhteistyö Mikkelissä sijaitsevan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa, jonka projekteihin on mahdollisuus osallistua mm. opinnäytettä tehtäessä.

Tieto- ja viestintäteknologian sosiaalipsykologia

HIITNykyään sosiaalinen vuorovaikutus on usein teknologiavälitteistä ja välitteinen vuorovaikutus eroaa monin tavoin kasvokkain tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
Tieto- ja viestintäteknologian sosiaalipsykologian tutkimusaiheita ovat
(a) välitteisen sosiaalisen vuorovaikutuksen aikaiset emotionaaliset, kognitiiviset ja neurofysiologiset prosessit (esim. käytettäessä sosiaalisia yhteisöpalveluita tai pelattaessa digitaalisia pelejä)
(b) välitteinen kosketusaistiin perustuva viestintä päätöksentekotilanteissa
(c) yksityisyydenhallinta ja muut sosiaalisesti välittyneet behavioraaliset ilmiöt sosiaalisissa yhteisöpalveluissa
(d) osallistuminen verkossa tapahtuvaan tavaroiden ja palveluiden jakamiseen ja yhteistyöhön perustuvaan kulutukseen ja
(e) tieto- ja viestintäteknologian käyttäjäkokemus.

Sosiaalipsykologinen tutkimus auttaa myös luomaan tieto- ja viestintäteknologioita ja palveluita, jotka ottavat huomioon inhimilliset sosiaaliset ja emotionaaliset prosessit. Tätä tutkimusta tekee Social Interaction and Emotion (SIE) tutkimusryhmä, joka on sijoitettu Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:iin (http://www.hiit.fi/sie).


Ajankohtaista

Osaamistietokannat ja julkaisut

Yliopistolaisille