Helsingin yliopisto

Aihevalinta

Tutkimussuunnitelma

Aineiston kerääminen

Aineiston analysoiminen

Tieteellinen kirjoittaminen

Gradun tarkastaminen ja arviointi

Gradun julkaiseminen

Graduohjaus

Linkkejä muihin graduoppaisiin

Valmistumisen jälkeen

Mikä pro gradu on?

Tiedekunnan sivuilla pro gradu kuvataan näin: "Pro gradu -tutkielma on tieteellinen opinnäyte. Sen tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijaa selkeään yhteiskuntatieteelliseen kysymysten asetteluun, käsitteiden hallintaan ja niiden soveltamiseen, lähdekirjallisuuden hankintaan ja käyttöön, oman pääaineen keskeisten tutkimusmenetelmien käyttöön, johtopäätelmien tekoon ja asian esittämiseen hyvässä kirjallisessa muodossa."

Gradun laajuus on 40 opintopistettä, ja se on tarkoitettu tehtäväksi noin puolen vuoden tai vuoden aikana - riippuen muista samanaikaisesti suoritettavista opinnoista. Sosiaalipsykologian syventävät opinnot on suunniteltu tukemaan graduntekoa mahdollisimman pitkälle, ja esimerkiksi tutkimussuunnitelma- ja pro gradu -seminaarissa käsitellään gradutekstejä (ks. lisää kohdasta Graduohjaus ja muu opetus).

Gradu voi olla perinteinen ns. monografiagradu tai artikkeligradu. Tämän lisäksi tiedekunnan määräysten mukaan gradu voi olla nippugradu, eli samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien kirjoitusten ja niistä laaditun selosteen muodostama kokonaisuus. Suurin osa graduista on ns. perinteisiä monografiagraduja. Tämä tarkoittaa sitä, että gradututkielma on yksi yhtenäinen kokonaisuus, mielellään enintään 80 sivua pitkä (tiedekunnan suosituspituus on 60-80 sivua).

Gradu on yleensä empiirinen tutkimus. Empiirisen gradun tekemistä suositellaan, koska empiiristen menetelmien hallinta on olennainen osa sosiaalipsykologin ammattitaitoa. Empiirisen tutkimuksen tekemistä myös osataan ohjata laitoksella paremmin kuin teoreettista työtä, ja teoreettiset työt ovat joka tapauksessa hyvin harvinaisia.

Syventävät opinnot kannattaa rakentaa gradun ympärille niin, että valitsee Keskeiset tutkimusalueet III (SP305-308) ja Sosiaalipsykologian vapaavalintaiset maisteriopinnot (SP309) -tenttien kirjallisuuden tukemaan gradun tekoa. Myös valinnaisia menetelmäopintoja valittaessa kannattaa keskittyä sellaisiin kursseihin, joissa voi syventyä gradun kannalta hyödyllisiin menetelmiin.

Menetelmäkursseja valittaessa kannattaa huomata, että kaikkia kursseja ei pystytä järjestämään joka lukukausi, ja jotkut erikoiskurssit voivat olla ainutlaatuisia tapahtumia. Kannattaa siis osallistua kursseille myös ennakoivasti. Graduohjaaja osaa auttaa kurssien valinnassa ja osallistumisajankohtien arvioinnissa.

Milloin gradu tehdään?

Gradun tekeminen aloitetaan muodollisesti sen jälkeen, kun aineopinnot on suoritettu, viimeistään neljännen opintovuoden alussa, mutta gradun aihetta kannattaa miettiä jo paljon aikaisemmin (esimerkiksi kandidaatin tutkielman yhteydessä). Jollakin voi olla jo ennen opintojen aloittamista mielikuva siitä, mihin haluaa opinnoissaan syventyä, joku toinen taas aloittaa gradun aiheen miettimisen vasta, kun kaikki muut opinnot on tehty. Melko tyypillistä on se, että vähitellen opintojen kuluessa muodostuu ainakin mielikuva siitä, mitkä asiat ja lähestymistavat kiinnostavat itseä eniten.

Vuonna 2002 ja sen jälkeen aloittaneiden tulee suorittaa kandidaatin tutkinto ennen syventävien vaiheeseen siirtymistä. On hyödyllistä tehdä kandidaatin tutkielma kirjallisuuskatsauksena gradun aiheesta, sillä näin pystyy syventyä omaan aiheeseensa ja oma ymmärrys kyseisestä sosiaalipsykologian aihepiiristä kasvaa. Aineopinnoissa kannattaakin hakeutua teemaseminaariin, jonka aihealue sopii aiotun gradun aiheeseen ja jonka puitteissa voi siten jo alkaa syventyä graduaiheeseen liittyvään kirjallisuuteen.

Millä kielellä gradu kirjoitetaan?

Kielivaihtoehtoja ovat suomi, ruotsi ja englanti. Täydellisen kielitaidon muodollisen pätevyyden saa kirjoittamalla gradun samalla kielellä jolla on saanut koulusivistyksen ja kirjoittanut kandidaatin tutkielman. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen yhteydessä tehdään kandidaatin tutkielman kielentarkastus. (Poikkeuksena ne aikaisemmin opintonsa aloittaneet, joiden ei tarvitse suorittaa kandidaatin tutkintoa, heille tutkielman kielentarkastus tehdään gradun tekemisen aikana.) (Ks. lisää tutkielman kielentarkastuksesta kohdasta Tieteellinen kirjoittaminen.)

Suomen- tai ruotsinkielinen opiskelija (paitsi jos kyseessä on englanninkielisen maisteriohjelman opiskelija) voi kirjoittaa gradunsa englanniksi vain ohjaajansa suostumuksella. Ks. aiheesta tiedekunnan Toimintatavat tutuksi -käsikirja, s. 31. Kieltä valitessa kannattaa muistaa, että huono kieli voi vaikuttaa gradun arvosanaan alentavasti, joten omatoimista kielentarkastusta kannattaa erityisesti englanninkielen kohdalla harkita ennen tarkastukseen jättämistä.

Voiko gradun tehdä ryhmätyönä?

Pro gradu -tutkielma voidaan laatia myös kahden tai useamman opiskelijan ryhmätyönä. Kunkin opiskelijan itsenäisen osuuden tulee olla osoitettavissa ryhmän muiden jäsenten työpanoksesta. Ryhmän kunkin jäsenen osuus jätetään ja arvostellaan erillisenä tutkielmana. (Ks. lisää kohdasta Gradun tarkastaminen ja arviointi).

Sosiaalityöntekijän kelpoisuus

Helsingin yliopistossa perustutkintoaan suorittava opiskelija voi hakea oikeutta sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottavien opintojen suorittamiseen sivuaineena.

Osana syventäviä opintoja edellytetään tutkielma. Tutkielma voi olla myös jossain tiedekunnan muussa pääaineessa laadittava pro gradu -tutkielma (40 op), jos sosiaalityön professori on etukäteen työn laadintavaiheessa hyväksynyt työn aiheen sosiaalityön alaan kuuluvaksi. Asiasta sovitaan kirjallisesti sosiaalityön professorin kanssa. Tällöin opiskelijan jättäessä pro gradu -tutkielmansa tarkastettavaksi pääaineessaan, hän jättää tutkielmasta yhden kopion hyväksyttäväksi myös sosiaalityön professorille.

Muussa tapauksessa opiskelija laatii osana sosiaalityön syventäviä opintoja sivuaineen tutkielman (20 op), josta hän keskustelee sosiaalityön professorin kanssa. Lisätietoa löytyy tiedekunnan sivuilta.