Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen (CSCL)

Tietokoneavusteisella yhteisöllisellä oppimisella (Computer Supported Collaborative Learning, CSCL) tarkoitetaan oppimis- ja opetuskäytäntöjä, joissa käytetään modernia tieto- ja viestintätekniikkaa tukemaan osallistujien keskinäistä työskentelyä oppimisen edistämiseksi ja parantamiseksi.

Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen on kiinteästi yhteydessä oppimisen ja opettamisen teorioissa viimeaikoina tapahtuneeseen kehitykseen. Käsitys siitä, kuinka tekniikkaa tulisi käyttää opetuksen ja oppimisen tukena, on huomattavasti muuttunut 80-luvulta, jolloin vahvasti korostettiin oppimisen yksilöllisiä piirteitä. Nykyiset tutkimukset korostavat tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia tukea sekä opettajien ja oppilaiden välistä että oppilaiden keskinäistä sosiaalista vuorovaikutusta. Monien tutkijoiden mielestä juuri tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen vaikuttaa lupaavimmilta tavalta käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen ja opetuksen kehittämiseen.

Tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen taustalla on historiallisesti kaksi tutkimustraditiota: Ensinnäkin, yhteistoiminnallisen (engl. co-operative) oppimisen tutkimuksella on ollut voimakas vaikutus oppimiskäytäntöjen muuttumiseen jo vuosisadan alusta lähtien. Yhteistoiminnallisella oppimisella tarkoitetaan opetusmenetelmiä, joissa oppilaita rohkaistaan työskentelemään yhdessä oppimistehtävien suorittamiseksi. Yhteistoiminnallisessa ryhmässä tehtävät jaetaan osallistujien kesken ja jokainen jäsen on vastuussa omasta osuudestaan. Toinen alue, josta tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen kehittyminen on saanut vaikutteita, on tietokoneavusteisen ryhmätyöskentelyn (Computer-Supported Collaborative Work, CSCW) tutkimus. Tämä tutkimus on tuonut esiin monia seikkoja tietokoneympäristössä tehtävän työn yhteisöllisestä luonteesta.

Näiden kahden tradition pohjalta on syntynyt tietokoneavusteisen yhteisöllisen (engl. collaborative) oppimisen perinne, jossa korostetaan oppijoiden sitoutumista yhteiseen pyrkimykseen rakentaa uutta tietoa ja ratkaista yhdessä monimutkaisia ongelmia tieto- ja viestintätekniikkaa apuna käyttäen.

Lukuisissa hankkeissa on kehitetty erilaisia tietoteknisiä välineitä ja ympäristöjä helpottamaan yhteisöllistä oppimista. Osa oppimisympäristöissä käytettävistä teoreettisista ideoista ja välineistä on alun perin kehitetty modernin työelämän tarpeisiin, osittain taustalla on ihmisen ajattelun ja oppimisen kognitiivisen tutkimuksen tulokset. Lupaavimpia tuloksia on saatu oppimisympäristöistä, jotka on varta vasten suunniteltu tukemaan ymmärryksen syvenemiseen ja tiedonrakenteluun tähtäävää yhteisöllistä oppimista (CSILE, Knowledge Forum, Belvedere, FLE).

Tutkimusten perustella näyttää siltä, että yhteisöllisen tietokoneavusteisen ympäristön käyttöönotto lisää sekä oppilaiden keskinäisen että oppilaiden ja opettajan välisen vuorovaikutuksen määrää ja laatua. Oppimisympäristö tekee vuorovaikutustapahtumat näkyviksi osallistujille, mikä lisää mahdollisuuksia keskinäisen ymmärryksen syntymiseen. Lisäksi ympäristö auttaa osallistujia koordinoimaan tehtävien yhteistä suorittamista. Oppimisympäristön avulla on mahdollista tuottaa vuorovaikutusprosesseja, joissa oppilaat rakentavat tietoisesti uutta tietoa (ratkaisuja, teorioita, malleja) sosiaalisella tasolla.

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisympäristön käytöllä luokkatilanteessa on ollut positiivisia vaikutuksia oppimiseen. Oppimisen parantumista on tapahtunut etenkin korkean tason kognitiivisissa prosesseissa ja taidoissa, joiden voidaan katsoa edustavan nk. tietoyhteiskuntataitoja. Tietoyhteiskuntataidoilla viitataan taitoihin, joiden katsotaan yleensä olevan ratkaisevia tulevaisuuden työtehtävissä ja muissa tietoyhteiskunnassa selviämiseen liittyvissä toiminnoissa.

Vaikka tiedeyhteisössä tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen periaatteita pidetään lupaavina kehiteltäessä tulevaisuuden oppimisympäristöjä, kouluissa toimivien opettajien kohdalla tämä ei vielä pidä paikkaansa. Tämä kuvastaa osittain menetelmän uutuutta, mutta osoittaa myös sitä, että tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen teoreettiset ja käytännölliset periaatteet ovat vielä liian kehittymättömiä vastaamaan käytännön opetuksen tarpeita. On tärkeää kehittää teoreettiseen tietoon perustuvia tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen ympäristöjä ja -työkaluja, joiden käyttö olisi sovitettu käytännön opetustilanteisiin sopivaksi. Lisäksi yhteisöllisyyden tukemisessa ei ole ratkaisevaa pelkästään käytetty teknologia, vaan koko työskentelyn pedagoginen organisointi.

Professori Erno Lehtinen ja tutkimuskeskuksen tutkijat ovat laatineet laajan katsauksen ("Computer Supported Collaborative Learning: A Review") tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen tutkimuksesta. Katsaus on ilmestynyt myös suomeksi ("Katsaus tietokoneavusteisen yhteisöllisen oppimisen mahdollisuuksiin").



Verkko-oppimisen ja tiedonrakentelun tutkimuskeskus