Käynnissä olevat tutkimushankkeet

ECOKNOWS – Effective use of ecosystem and biological knowledge in fisheries (syyskuu 2010-2014)

ECOKNOWSin tavoitteena on parantaa ekologisen ja biologisen tiedon käyttöä kalakantojen arvioinnissa ja kalastuksen säätelyssä ja siten parantaa yhteyttä perinteisen kalabiologisen tietämyksen (sukukypsyys, kasvu, hedelmällisyys jne.) ja kalakantojen arvioinnin välillä. Hankkeessa pyritään ottamaan parempaan käyttöön olemassa olevia laajoja biologisia ja ympäristömuuttujien tietokantoja, julkaistuja artikkeleita, sekä seuranta-aineistoja, joita EUn aineistonkeruusäädökset edellyttävät ja ICES ja EUn jäsenvaltiot säilyttävät, sekä kehittämään laskennallinen oppimisympäristö joka hyödyntää FishBasen laajoja aineistoja.

ECOKNOWS-hanketta rahoittaa EUn 7. puiteohjelma. Hankkeeseen osallistuu Suomesta myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

ECOKNOWSin kotisivut

IBAM - Suomenlahtea uhkaavien riskien yhteisvaikutusten arviointi (2009-2011)

IBAM-hankkeen tavoitteena on luoda malli, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten Suomenlahtea uhkaavien riskien yhteisvaikutuksia alueen luontoarvoihin. Itämereen kohdistuu monia uhkia: rehevöityminen, öljyonnettomuudet, liikakalastus ja ilmastonmuutos. Näiden uhkien vaikutuksia on arvioitu ennenkin, mutta IBAM on ensimmäinen hanke jossa pyritään arvioimaan eri riskien yhteisvaikutuksia.

Riskien yhdistäminen merkitsee sitä, että arvioidaan, miten moni yhtäaikainen stressitekijä vaikuttaa Suomenlahden tärkeiden, harvinaisten ja uhanalaisten lajien ja populaatioiden elinvoimaisuuteen. Kaksi yhtäaikaista stressitekijää saattaa haitata lajia enemmän kuin yksittäisten tekijöiden yhteenlaskettu summa. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksen heikentämä populaatio saattaa öljyonnettomuuden seurauksena romahtaa paljon pahemmin kuin lajille muuten olisi ominaista.

IBAM-hankkeen kotisivu.

OILRISK – Ekologisen tiedon merkitys öljyonnettomuuksien riskien ja vaikutusten hallinnassa (2009-2012)

OILRISK-hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää mahdollisesta öljyonnettomuudesta johtuvien ekologisten vahinkojen pienentämiseen. Projektissa mm.:

• 1. Arvioidaan, mitkä lajit ovat suurimmassa vaarassa kärsiä öljyonnettomuuden seurauksena,
• 2. Luodaan pilottiluontoinen karttasovellus käytettäväksi öljyntorjuntatoimien alueellisessa valinnassa haluttaessa suojata alueen luontoarvoja tai estää puhdistustoimien aiheuttama lisävahinko ympäristölle,
• 3. Luodaan verkkopohjainen työkalu, jota voidaan käyttää öljyonnettomuuksien ympäristöriskien tarkasteluun ja hallintaan.

Projektin partnereina ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka, Luonnonvarojen käytön ja ohjauksen tutkimusryhmä (FEM) Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta, Tarton yliopisto Virosta, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Teknillinen korkeakoulu (TKK).

OILRISK saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja se toteuttaa Keskisen Itämeren INTERREG IV A -ohjelmaa, Etelä-Suomen ja Viron alaohjelmaa. Osarahoittajina ovat Lounais-Suomen ympäristökeskus, Kotkan kaupunki, Porvoon kaupunki, Päijät-Hämeen liitto, Tarton yliopisto ja Centrum Balticumin Saaristomeren Suojelurahasto.

PROBAPS - Suomen Itämeren Stern hanke (2009-2012)

PROBAPSin tavoitteena on kehittää simulointimalli, jota voidaan käyttää kustannus-hyötyanalyysissä taistelussa rehevöitymistä vastaan Itämerellä. Lisäksi hankkeessa tutkitaan meriliikenteeseen liittyviä ympäristöriskejä. Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita testataan ja vertaillaan Itämeren tilan parantamiseksi.

Tutkimusprojekti on osa kansainvälistä BalticSTERN hanketta, jossa on mukana useita Itämeren maita.

Tutkimusryhmämme vastuulla hankkeessa on kehittää malleja meriliikenteen riskinarviointiin sekä tehdä Bayesiläinen kustannus-hyötyanalyysi Suomenlahdelle, jossa otetaan huomioon useita riskitekijöitä.

Projektin muita partnereita ovat MTT (projektin koordinaattori Suomessa) sekä SYKE.

PROBAPSia rahoittaa Sektoritutkimuksen neuvottelukunta.

PROPABSin kotisivut.

MIMIC – Öljyn merikuljetuksiin liittyvien riskien minimointi kokonaisvaltaisia turvallisuusstrategioita kehittämällä (2011-2013)

EU:n Itämeristrategian keskeisiä tavoitteita ovat alueen luonto- ja ympäristöarvojen säilyttäminen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä turvallisuuden (sekä safety että security) parantaminen. Öljyonnettomuuksiin on Itämeren ympärysvaltioissa pyritty varautumaan ennalta, mutta varautumissuunnitelmat ja niihin liittyvä tiedonkulku ovat suhteellisen kehittymättömiä verrattuna esimerkiksi ydinturvallisuuteen tai kalatalouden säätelyyn. Öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä mahdollisesti koituvien haittojen minimoimiseksi on tärkeätä suunnata resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Tämän hankkeen tutkimuskonsortio on aiemmissa projekteissaan (OILECO, SAFGOF, METKU, CAFE, OILRISK) erikoistunut meriliikenteen riskien mallintamiseen. Tavoitteena on ollut yhdistää kasvavat liikennemäärät, tekninen riskianalyysi (karilleajo- ja yhteentörmäystodennäköisyys, ml. inhimillinen tekijä), sekä mahdollisen onnettomuuden ympäristövaikutukset. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada nämä mallit osaksi Itämeren alusliikennepalvelua (VTS-palvelu). Aiemmissa hankkeissa on kerätty tausta-aineistoja, kehitetty metodologiaa ja luotu alustavia malleja ja työkaluja. MIMIC-hankkeen (Minimizing risks of maritime oil transport by holistic safety and security strategies) tavoitteena on yhdistää nämä osat kokonaisvaltaiseksi riski- ja päätösanalyysityökaluksi, jonka avulla voidaan tarkastella merenkulun, ja erityisesti öljykuljetusten riskienhallintakeinoja niin alan yritysten kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Tällainen malli on ainutlaatuinen maailmassa. Projekti toimii läheisessä yhteistyössä myös viranomaistahojen, varustamoiden, sekä öljyvahinkoihin ja merenkulun turvallisuuteen liittyvien hankkeiden kanssa.

Hankkeen muita partnereita ovat Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Kotkasta, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Turun yliopistosta, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto, sekä Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti.

MIMIC-hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja se on osa Keskisen Itämeren INTERREG IV A -ohjelmaa. Muita rahoittajia ovat Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kotkan kaupunki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Tallinnan teknillinen korkeakoulu, Tarton yliopisto ja Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti.

MIMICin kotisivut.

Päättyneet tutkimushankkeet

JAKFISH (2008-2011)

JAKFISHin tavoitteena on: 1) Kehittää instituutioita, käytänteitä ja menetelmiä, jotka helpottavat kompleksisuuden, epävarmuuden ja monitulkintaisuuden hallintaa osallistuvassa päätöksenteossa. 2) Tarkastella tieteellisen tiedon ja tutkijoiden osuutta säätelytoimenpiteiden suunnittelussa. 3) Tutkia miten tiede ottaa huomioon kalastuksen säätelyyn liittyvät monet tavoitteet. 4) Määritellä uudelleen tieteen rooli EU:n luonnonvarojen hallinnassa, ja näin pyrkiä parantamaan Yhteisen Kalastuspolitiikan (YKP) toteuttamista.

JAKFISH kehittää instituutioita, käytänteitä ja menetelmiä, joiden avulla tiede voi entistä paremmin tukea luonnonvarojen hoitoa ja siihen liittyvän epävarmuuden käsittelyä. Projekti keskittyy Euroopan merialueiden resurssinhallintaan, etenkin kalastukseen.

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan (2008-2010)

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka on käynnistänyt vuoden 2008 alussa uuden kolmivuotisen projektin: SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan. Projektin kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa. Projektin rahoitus on osittain Euroopan Unionilta.

Hankkeen hallinnoijana toimii Merikotka-tutkimuskeskus. Työpakettien vetäjinä toimivat Merikotkan johtavat tutkijat, professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta, professori Ulla Tapaninen Turun yliopistosta, professori Pentti Kujala Teknillisestä korkeakoulusta ja tutkimusjohtaja Jorma Rytkönen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

SAFGOF on ensimmäinen kaikki Merikotkan tutkimusalat (merenkulun logistiikka ja satamatoiminnot, meriympäristö, merenkulun turvallisuus) kokoava poikkitieteellinen ja laaja-alainen hanke. SAFGOF-hankkeessa on tarkoitus tutkia monitieteellisesti, kuinka meriliikenteen ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Kasvuennusteiden perusteella mallinnetaan meriliikennettä ja arvioidaan mahdollisen onnettomuuden riskin kasvua. Kasvuennusteiden perusteella voidaan myös arvioida vaikutuksia meriliikenteen suoriin ympäristövaikutuksiin sekä ympäristöonnettomuuden riskiä.

Liikenteen määrän ja liikennettä palvelevan liiketoiminnan kehittyminen Kymenlaaksossa on voimakkaasti riippuvaista Suomenlahden meriliikenteen kehittymisestä ja siitä, kuinka liikennevirrat suuntautuvat Suomenlahdella. Tästä syystä on tärkeää tutkimuksen avulla selvittää, kuinka liikennemäärät kehittyvät ja mihin liikennevirrat suuntautuvat. Saatavaa tietoa voidaan hyödyntää alueen elinkeinoelämän kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Liikennemäärien ja liikennevirtojen pohjalta hankkeessa mallinnetaan Suomenlahden meriliikennejärjestelmää kokonaisuudessaan turvallisuuden kannalta. Meriliikennejärjestelmän pohjalta laaditaan riskimalli, jota hyödynnetään sekä merionnettomuuden riskin että onnettomuudesta aiheutuvan ympäristöriskin arvioinnissa.

Liikenteen kasvaessa kasvavat myös sen aiheuttamat epäsuorat ympäristövaikutukset. SAFGOF-hankkeessa selvitetään ympäristövaikutuksia ja mietitään keinoja, joilla vaikutuksia voitaisiin lieventää tai vähentää. Tällä on vaikutusta sekä luonnolle että alueen asukkaiden terveydelle ja viihtyvyydelle.

Kuljetusketjun sujuvuutta häiritsevät monenlaiset tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvät tekijät, toimintakulttuuri, tiedonkulku ja tietojärjestelmät. Hankkeessa selvitetään kuljetusketjun sujuvaa toimintaa häiritseviä tekijöitä sekä niiden vaikutusta koko ketjun toiminnalle.

Hankkeessa kehitetään osaamista hyödyntämällä hankkeen tuottamaa uutta tietoa ja uusia käytäntöjä levittämällä näitä alan toimijoille opetuksen ja koulutuksen avulla.

Hankkeen tavoitteet yhteenvetona:

• Selvittää Kymenlaakson meriliikenteeseen ja sitä palvelevan satamasidonnaiseen liiketoiminnan kilpailutilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.
• Parantaa alueen meriliikenteeseen ja sitä palvelevan satamasidonnaiseen liiketoiminnan kilpailukykyä osaamisen ja uusien parhaiden käytäntöjen kautta.
• Tuottaa viranomaisille ja muille sidosryhmille uutta tietoa meri- ja ympäristöturvallisuuden parantamiseksi.

SAFGOF-hankkeen kotisivu

EVAHER - Menetelmien kehittäminen ympäristömyrkkyä sisältävän kalan syömisestä ihmiselle aiheutuvien terveysriskien määrittämiseksi (2005-2007)

Tutkimussuunnitelma (englanniksi, pdf)

Silakka on Suomen ammattikalastuksen tärkein saalislaji ja toisaalta myös avainlaji pohjoisen Itämeren ekosysteemissä. Silakan dioksiinpitoisuudet ylittävät EU:n raja-arvot ja pyynti onkin lopettamisuhan alla. Ravinnon korkeat dioksiinipitoisuudet ovat ihmiselle terveysriski; toisaalta liian vähäisestä kalaravinnon käytöstä on myös haittaa terveydelle. Täten on tärkeää kehittää vaihtoehtoisia tapoja vähentää dioksiinin terveysriskejä. Projektissa hyödynnetään Bayes-verkkoja päätöksenteko-ongelmaan jossa on mukana sekä ihminen että ekosysteemi. Tutkimuksen keskeisinä tavoitteina on 1) määrittää dioksiinin raja-arvoihin liittyvä epävarmuus, 2) kehittää riskianalyysimalli silakan syönnistä aiheutuviin terveyshaittoihin ja 3) arvioida vaihtoehtoisten menetelmien suhteellisia vaikutuksia silakansyönnistä aiheutuvien terveysriskien hallinnassa.

Hankkeessa ovat yhteistyökumppaneina Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos , ja Kansanterveyslaitos.

PRONE - Varovaisuusperiaatteen mukainen riskinhallinta kalastuksessa (2006-2008)

PRONE on EU:n kuudennen puiteohjelman hanke jossa tutkitaan kuinka nykyaikaisia riskinhallintateorioita voidaan hyödyntää Euroopan Unionin yhteisessä kalastuspolitiikassa. Huolimatta olemassa olevista menetelmistä, eurooppalaisesta kalastuksen ohjauksesta puuttuu johdonmukainen, biologisten riskien ohella sosiaaliset ja taloudelliset riskit huomioiva järjestelmä. Hankkeen keskeisenä tuotoksena tulee olemaan integroitu riskien hallinnan viitekehys joka kykenee ottamaan huomioon biologisen epävarmuuden ohella myös kulttuurisidonnaisen tekijät intressiryhmien välillä. Hankkeessa on yhtymäkohtia usempaan käynnissä olevaan tai jo päättyneeseen EU-projektiin (PROMOS, MATES ja MATACS, EFIMAS, COMMIT).

Hankkeessa on mukana riskianalyysin eri osat: 1) riskien tunnistaminen (risk identification), 2) riskien suuruksien määrittäminen (risk assessment), 3) riskien hallinnassa käytettävien menetelmien kehittäminen (risk management) ja 4) tutkimustulosten, kuten riskin laatu ja suuruus, viestinnän parantaminen intressiryhmien välillä siten, että eri ryhmät (kalastajat, tutkijat, päätöksentekijät) ymmärtävät informaation yhtenevällä tavalla (risk communication).

Hankkeessa tutkitaan riskejä, sekä kalastuksen ohjauksen että neuvonnan näkökulmasta. Riskinhallinan kehittämisessä eurooppalaisen kalastuksenohjaukseen tarpeisiin hyödynnettään teoreettista ja sovellettua tietoa useilta tutkimusaloilta. Näin taataan sekä tieteellisesti korkealuokkaiset tulokset että käytännön kalastuksen ohjauksen tarpeisiin tuotettavan tietotaidon selkeys ja ymmärrettävyys. Hankkeessa on neljä tapaustutkimusta (case sudy), jotka eroavat toisistaan oleellisilta osin (saaliskiintiöt, kulttuuri):

• Pohjanmeri, suurin sallittu saalis (Total Allowable Catch, TAC)
• Kreikka, ei TAC :ta
• Färsaaret, yksikkökohtainen vaihdettava pyyntiponnistus (Individual Transferable Effort, ITE)
• Islanti, yksikkökohtaiset vaihdettavat kiintiöt (Individual Transferable Quotas, ITQ)

Tapaustutkimusten erilaisuus edesauttaa kattavan riskinhallintakehyksen luomista koko Euroopan mittakaavassa.

Helsingin yliopisto vastaa projektin hallinnoinnista ja koordinoinnista (Prof. Sakari Kuikka koordinaattorina). FEM -tutkimusryhmän tehtävät projektissa ovat

• Todennäköisyyspohjaisen kalakantojen arviointimallin kehittäminen ja mallin vertailu kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tuottamiin kanta-arvioihin
• Arvioida todennäköisyyspohjaisten menetelmien käyttöä kalastuksen ohjauksessa
• Tarkastella kalastukseen liittyviä taloudellisia riskejä ja niiden analysointia ja hallintaa
• Kansainvälisiin kalastussopimuksiin ja –tilanteisiin liityvien riskien analysointi

Yhteistyökumppanit:

• Centre for Environment Fisheries & Aquaculture Science, Englanti
• Imperial College of Science, Technology and Medicine, Englanti
• Centre for the Economics and Management of Aquatic Resources, Englanti
• Hellenic Centre for Marine Research, Kreikka
• Faculty of Natural Resource Science, University of Akureyri, Islanti
• Instituto Tecnológico Pesquero y Alimentario (Foundation AZTI), Espanja

POORFISH - Todennäköisyyspohjaiset menetelmät kalakantojen arvioinnissa ja kalastuksen ohjauksessa kun käytettävissä oleva aineisto on laadultaan heikkoa tai sitä on vähän (2005-2008)

POORFISH on EU:n kuudennen puiteohjelman projekti jonka tavoitteena on kehittää kalastuksen ohjausjärjestelmä (kanta-arvio, neuvonta, hallinto) tilanteisiin joissa aineiston laatu on heikkoa ja/tai vähäistä. Pyrkimyksenä on käyttäjäystävällisten kalakantamallien tuottaminen, sekä ohjeistuksen luominen tilanteisiin joissa aineiston laatu on heikkoa. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä aiemmin julkaistuja tutkimustuloksia (meta-analyysi) että asiantuntijatietoja (kalastajat, tutkijat, päätöksentekijät) tavoitteena luoda tehokkaita kalastuksen ohjausmenetelmiä jotka myös eri intressiryhmät ymmärtävät helposti. Tällaisten uusien ja selkeiden ohjausmenetelmien luominen on erityisen tärkeää alueilla joissa uusi kalastusmuoto on kehittymässä.

Hankkeessa on mukana kahdeksan tapaustutkimusta (case study), jotka ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Tapaustukimukset vaihtelevat Itämeren silakan troolauksesta Atlantin syvänmerenpyyntiin ja Afrikan rannikoiden pienimuotoiseen kalastukseen; mahdollistaen soveltuvien menetelmien kehittämisen eri tilanteisiin ja eri kalastustapoihin.

FEM -tutkimusryhmä vastaa hankkeen menetelmällisestä osiosta, jonka tavoitteena on

• Olemassa olevan tiedon tehokas hyödyntäminen
• Läheisistä lajeista kerätyn tiedon hyödyntäminen
• Asiantuntijatiedon käyttö
• Todennäköisyyspohjaisen kalakantojen arviointimallin kehittäminen

OILECO - Luonnontaloudellisten arvojen merkitys öljyvahinkojen torjunnassa ja haittojen minimoinnissa Suomenlahdella (2005-2007)

OILECOn kotisivu

OILECOn lehdistötiedote öljytankkerien suojasatamista

OILECOn julkisuus ja julkaisut

OILECOn loppuraportti

Hankkeessa arvotetaan Suomenlahden rannikkoalue Suomen ja Viron osalta siten, että rajalliset öljyntorjuntaresurssit voidaan onnettomuuden tapahduttua ohjata suojaamaan ensisijaisesti luontoarvoiltaan merkittävimpiä alueita. Arvottamisen perustana tutkimuksessa on 1) populaatioiden alttius öljyonnettomuudelle, 2) populaatioiden (geneettinen) ainutlaatuisuus, ja 3) populaation onnettomuuden jälkeinen toipumiskyky. Lisäksi 4) öljyonnettomuuden todennäköisyys on hyvin ratkaiseva suunniteltaessa investointeja joilla ekosysteemiin kohdistuvia haittavaikutuksia yritetään pienentää. Mahdollisen onnettomuuden tapahduttua 5) kyky suojella populaatioita olemissa olevin välinein on keskeisessä asemassa. 

Hankkeen hallinnoinnista vastaa Helsingin yliopiston koulutus- ja kehityskeskus Palmenia, Kotkan yksikkö. Toimeenpanoon osallistuu Palmenian ohella Bio- ja ympäristötieteiden laitos ja Tarton yliopisto, Viron merentutkimusinstituutti.

Hankkeen päärahoittaja on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Etelä-Suomen ja Viron Interreg IIIA -ohjelmaksamme (www.interreg-finest.net). Muut rahoittajat ovat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kotkan kaupunki ja Tarton yliopisto, Viron merentutkimusinstituutti.

EVAGULF - Suomenlahden vesiluonnon suojelu: riskipohjainen päätöksenteko

EVAGULFin kotisivu

EVAGULFin loppuraportti

EVAGULF on suomalais-virolainen yhteishanke, jonka tarkoitus on selkeyttää kokonaiskuvaa Suomenlahden rehevöitymiskehityksestä ja sen seurannaisvaikutuksista sekä arvioida jo tehtyjen suojelutoimenpiteiden vaikutuksia ja nykykehitykseen liittyviä riskejä. Hankkeessa aletaan kehittää päätösanalyysijärjestelmää, joka tulee helpottamaan Suomenlahden suojelusta vastaavien päättäjien työtä. Jo olemassa olevia laajoja seuranta-aineistoja sekä kirjallisuustietoja Suomenlahden veden laadusta ja eliöstöstä yhdistetään ja analysoidaan uusimpien riskien arvioinnin menetelmien avulla. Bayeslaiset menetelmät mahdollistavat usean tietolähteen yhdistämisen sekä eri päätöksiin liittyvien etujen ja riskien konkreettisen havainnollistamisen. Tällöin päättäjien tehtäväksi jää vain sen arviointi, kuinka suuria riskejä he ovat valmiita ottamaan.

EVAGULFin tulosten perusteella pyritään osoittamaan, mistä muutokset eri eliölajien esiintymisessä johtuvat: minkä lajin kohtalo riippuu Suomen omista ravinnepäästöistä ja mitkä taas ovat maiden yhteistyön varassa. Tämä helpottaa suojelutoimenpiteisiin käytettävissä olevien resurssien tehokasta kohdentamista. Yhdessä kehitetyt työkalut edistävät osaltaan yhtenevien näkemysten ja suojelupolitiikan kehittymistä Suomen ja Viron välillä.

EVAGULF on osa Etelä-Suomen ja Viron välistä Interreg III A -ohjelmakokonaisuutta, ja sen pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Muita rahoittajia ovat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Tarton yliopisto. Hanke käynnistyi syyskuussa 2006 ja kestää vuoden 2007 loppuun eli nykyisen Interreg-kauden päättymiseen asti. Sillä tähdätään jatkossa laajempaan tutkimuskokonaisuuteen, johon on tarkoitus saada mukaan mahdollisimman kattava joukko kansainvälisiä toimijoita Suomenlahden ja koko Itämeren alueelta.

Hankkeen koordinointi- ja vetovastuu on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Kotkan yksiköllä. Virolaispartnerina hankkeeseen osallistuu Tarton yliopiston Merentutkimusinstituutti. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat myös Suomen ympäristökeskus, Merentutkimuslaitos sekä Teknillisen korkeakoulun Geoinformaatio- ja paikannustekniikan laboratorio. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Suomessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka ry ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus sekä Virossa Tallinnan EuroUniversity, Viron ympäristöministeriö ja Ympäristötietokeskus.

FEM -tutkimusryhmän vastuualueita hankkeessa ovat:

• Osallistuminen päätösmallissa käytettävien aineistojen kokoamiseen
• Suomenlahden riskialttiimpien eliöyhteisöjen ja niihin liittyvän tiedon laadun arvioiminen
• Osallistuminen päätöstyökalun pohjana toimivien ekologisten luokittelu- ja päätösmallien laatimiseen

Virtaamasäännöstelyn, ylisiirtojen ja kalastuksen vaikutus Kymijoen lohikantaan (2006)

Tutkimuksen tarkoituksena on määrittää virtaamasäännöstelyn, kalastuksen ja lohen ylisiirtojen vaikutus nousevan lohikannan kokoon. Lisäksi hankkeessa tehdään kanta-arvio Kymijoen kutevalle lohikannalle, sekä määritetään joen smolttituotanto.

Kymijoki oli aikanaan yksi Suomen merkittävimmistä lohijoista. Joen lohikanta tuhoutui patoamisten ja puunjalostusteollisuuden päästöjen seurauksena. Joen veden laatu on kuitenkin parantunut viimeisten vuosikymmenten aikana ja jokeen on istutettu Nevajoen kantaa olevia lohia. Nämä istutukset ovat olleet menestys saaliiden valossa. Joessa kutevien lohien määrä on kuitenkin vähäinen nousuesteiden takia. Täten joessa on runsaasti hyödyntämättömiä poikastuotantoalueita.

Lohen nousu näille kutualueille tapahtuu Koivukosken kautta. Koskessa on kalaportaat, jotka toimivat kuitenkin huonosti. Tämä on seurausta virtaamasäännöstelystä; Koivukosken virtaamat ovat poikkeuksia lukuunottamatta liian alhaiset. Ainoastaan runsasvetisinä vuosina tai voimalaremonttien aikana vaelluskaloja pääsee ohijuoksutuksen seurauksena Koivukosken yläpuolelle. Korkeakoskella, jossa on myös nousun täysin estävä pato, lohia on siirretty kosken yläpuolisille alueille vuosina 2004 ja 2005. Ylisiirtojen yhteydessä lohet on merkitty, mikä mahdollistaa kanta-arvion tekemisen nousuesteiden yläpuoliselle kutukannalle.

Tutkimusasetelma on monimutkainen ja tutkimuksessa käytettävä aineisto luonteeltaan kirjavaa. Tällaisissa tilanteissa Bayesilainen mallinnus on luonnollinen vaihtoehto sen mahdollistaessa erilaisten aineistojen joustavan hyödyntämisen.

• Veli-Pekka Antti-Pojan pro gradu -työ aiheesta