Charles S. Peirce

C. S. Peirce 1859
Charles Sanders Peirce (1839-1914) oli amerikkalainen filosofi, loogikko ja tiedemies. Nykyään hän on tunnettu ennen kaikkea pragmatismin perustajana sekä monipuolisen merkkejä ja merkkien toimintaa koskevan teorian kehittäjänä. Lisäksi hänet tunnetaan modernin logiikan ja tieteen metodologian keskeisenä hahmona. Peirce pyrki filosofiassaan systemaattisuuteen käyttäen perustana fenomenologista teoriaa kolmesta peruskategoriasta ("Firstness", "Secondness" ja "Thirdness"). Tämän lähestymistavan vaikutus näkyy läpi koko Peircen ajattelun, niin hänen kosmologisissa ja teologissa spekulaatioissaan kuin loogisissa ja semioottisissa teorioissaankin. Silti Peircen filosofia on huomattavan elinvoimainen ja joustava, mikä on perustana sille, että se voi toimia lähtökohtana ja inspiraation lähteenä nykytutkimukselle hyvinkin erilaisilla alueilla, kuten estetiikassa, viestinnän teoriassa tai tekoälytutkimuksessa.

Charles Peirce syntyi 10. syyskuuta 1839 Cambridgessä, Massachusettsissa. Hänen isänsä oli kuuluisa matemaatikko Benjamin Peirce, joka oli hyvin vaikutusvaltainen mies aikansa tiedeyhteisössä. Tämän johdosta Charles tutustui jo hyvin varhain tieteen käytäntöön. Hän työskenteli monta vuotta U.S. Coast Survey'ssä (joka tunnetaan v:n 1878 jälkeen Coast and Geodetic Survey'nä) ja vaikutti merkittävästi monilla eri aloilla (esim. geodesiassa, metrologiassa, astronomiassa ja psykologiassa). Hänen pääintohimonsa oli kuitenkin filosofia ja logiikka (logiikka sekä formaalin logiikan mielessä että laajemmin semeiotiikkana, yleisenä merkkejä ja merkkien toimintaa koskevana tieteenä). Peircen filosofisen uran alussa näytti siltä, että hän tulee vääjäämättä menestymään loistavasti. Hän ei kuitenkaan koskaan saanut pysyvää asemaa akateemisessa maailmassa, mikä luultavasti johtui sekä hänen vaikeasta persoonastaan että vaikutusvaltaisista vihamiehistään. Vuonna 1883 Peirce erosi ensimmäisestä vaimostaan Harriet Melusina Faystä ja meni uusiin naimisiin Juliette Froissyn kanssa. Näihin tapahtumiin liittyi skandaaleja, joiden yksityiskohdat eivät ole vieläkään selvillä. Tämä ehkä osaltaan selittää kuitenkin sen, miksi hänet yht'äkkiä erotettiin toimestaan luennoitsija Johns Hopkinsin yliopistosta, Baltimoressa. Vuonna 1887 Charles ja Juliette muuttivat Milfordiin, Pensylvaniaan, mistä he hankkivat suuren talon, jonka he nimesivät Arisbeksi. Peirce oli toivonut voivansa perustaa sinne samanlaisen yhteisön kuin Platon ja Aristoteles aikoinaan, mutta hänen suunnitelmansa epäonnistuivat surkeasti. Useiden harhaan menneiden suurisuuntaisten hankkeiden ja suunnitelmien jälkeen Peirce päätyi elämään köyhtyneenä melko erillään aikansa akateemisesta yhteisöstä. Hän ei koskaan suostunut kompromisseihin vahvan filosofisen näkemyksensä suhteen, vaikka oli myöhemmin yhä enemmän riippuvainen uskollisten ystäviensä, kuten William Jamesin, tuesta. Viimeisinä vuosinaan Peirce pääsi todistamaan jakautunein tuntein pragmatistisen liikkeen rakettimaista nousua - liikkeen, jossa hän toimi perustajan roolissa, vaikka hänen oma asemansa säilyikin filosofisessa maailmassa marginaalisena. Peirce kuoli Milfordissa 19. huhtikuuta 1914.

Ammatillisista vaikeuksistaan huolimatta Peirce oli aina tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti valtavan määrän julkaistuja ja julkaisemattomia käsikirjoituksia ja artikkeleita, mutta ei koskaan tehnyt sellaista täysimittaista kirjaa, jota voitaisiin pitää hänen pääteoksenaan. Hänen ideoillaan oli tuntuva, vaikka usein viivästynyt vaikutus eräisiin hänen aikalaisiinsa, erityisesti pragmatisteihin (etupäässä Jamesiin, John Dewey'in ja Josiah Royceen) sekä tiettyihin loogikoihin (huomattavimpana heistä Ernst Schröderiin). Kuolemansa jälkeen Peirceä arvostettiin monilla filosofian ja logiikan alueilla edelläkävijänä, mutta - monien eri syiden takia - hänen ajatuksiaan tutkittiin harvoin yksityiskohtaisesti. Tämä tilanne on viime vuosina kuitenkin muuttunut nopeasti, kun uudet ja paremmat Peircen kirjoitusten kokoelmat ovat tulleet saataville ja kun hänen filosofiaansa koskeva tutkimus on keskittynyt keskeisiin peirceläisiin teemoihin kuten merkkiteoriaan ja tieteen metodologiaan. Nykyään Peirce mainitaan usein kaikkien aikojen omaperäisimpänä ja monipuolisimpana amerikkalaisena ajattelijana, ja hänen maineensa on yhä kasvussa. Monien mielestä hän on töidensä kautta yksi kaikkein merkittävimmistä hahmoista koko länsimaisen filosofian historiassa.
C. S. Peirce viimeisinä vuosinaan
Sami Paavola & Mats Bergman
"Elämäni rakentuu teorian varaan, ja jos tämä teoria osoittautuu vääräksi, elämäni osoittautuu epäonnistuneeksi ... Minusta ei pidä tulla vanhaa hölmöä tai noudattaa mitään niitä sääntöjä, joita ihmiset minulle antavat - jos minusta tulee vanha hölmö tai totteleva poika, niin elämäni tosiaankin osoittautuu epäonnistuneeksi. Etten tee näin, siihen minun koko Teoriani rakentuu." (Charles 1854, n. 15 vuotta vanhana)



KS. MYÖS SEURAAVIA JOHDANTOJA:


Charles S. Peirce. Artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa.

Charles S. Peirce. Jaime Nubiolan kirjoittama esittely verkkoensyklopedia Nupediassa.

Who is Charles Peirce? Joseph Ransdellin kirjoittama esittely Arisben verkkosivuilla.

Charles Sanders Peirce, by Robert Burch in The Stanford Encyclopedia of Philosophy.

Chronology. Peircen elämästä kronologia the Peirce Edition Project'in verkkosivuilla.
| Ylös |