Opiskelijaksi Ohjeita opiskeluun Valmistuneet maisterit Jatko-opiskelu Työelämä ja alumnitoiminta Yhteystiedot

Germaaninen filologia kuuluu nykykielten laitokseen.

PL 24 (Unioninkatu 40 B, 5. krs)
00014 Helsingin yliopisto

Jatko-opiskelijoiden tutkimusaiheet

Ama Affram

Väitöstutkimuksessani tarkastelen tekstilingvistisestä näkökulmasta kielitieteellisen tietämyksen siirtoa teknisten tieteiden opiskelijoille. Analyysini kohdistuu teknisten alojen opiskelijoille suunnattuun puheteknologian saksankieliseen kirjallisuuteen. Tähän sisältyvät mm. painetut julkaisut itseopiskelua varten kuin myös lähiopetusta tukevat luentomonisteet. Tekstitasolla useamman tieteen "läsnäoloa" indikoivat sisällön jäsennyksen lisäksi esim. ”vieraan” alan terminologian esittely sekä metaforiset ilmaisut, joissa käytetään vastaanottavan tieteenalan (tässä tekninen tieteenala) käsitteitä kuvaamaan kielitieteellisiä ilmiöitä (esim. puheprosessin kuvaaminen signaaliteorian tai säätötekniikan käsitteiden avulla).

Nea Auhtola

Tutkin väitöskirjassani saksankielisiä poliisin hätäpuheluita. Käytän analyysissäni psykolingvistista quaestio-mallia. Sen mukaan jokainen koherentti keskustelu noudattaa kommunikatiivista tehtävää eli quaestiota. Selvitän, miksi hätäpuhelussa poiketaan tästä kommunikatiivisesta tehtävästä. Quaestion hylkäävät sekvenssit voivat nimittäin toteuttaa muita funktioita.

Claudia Sirpa Jeltsch

Koulutus: FM Hampurin yliopisto; pääaineena Germanistik, sivuaineet Finnougristik ja Sprachlehrforschung

Nykykielten laitos: jatko-opiskelija

Heimat(land) versus kotimaa – Kaksikielisyyden vaikutus kielelliseen identiteettiin kaksikulttuurisessa perheessä kielinä saksa ja suomi

Julkaisuja:

Kirjalliset ja suulliset rutiinit vieraan kielen opetuksessa. Havaintoja suomalais-saksalaisesta viestinnästä. In: Liisa Salo-Lee (toim.): Kieli & Kulttuuri oppimisessa ja opettamisessa. Jyväskylän yliopisto 1995.

Routinen im Fremdsprachenunterricht. Deutsch für finnischsprachige Lernende und Finnisch für deutschsprachige Lernende. In: Keresztes/ Lahdelma/ Maticsák / Parry (toim.) : Hungarologische Beiträge 2. Jyväskylän yliopisto 1995.

Saksaa matkailijoille. Finnlectura 2010. (oppikirja)

Mikko Kervinen

Translationskulturen kontrastiv betrachtet. Am Beispiel von sangbaren Übersetzungen der klassischen Vokalmusik in Finnland und im deutschsprachigen Raum.

Tutkimukseni teoreettisena lähtökohtana on sosiologiasta vaikutteita ottanut käännöskulttuurin käsite (Prunč 1997; Wolf 2006 & 2010), jota tutkitaan yhtenä synkronisena hetkenä vaikuttavana ilmiönä, johon vaikuttaa käännettävän tekstin tekstilaji ja sen käyttäjäryhmä. Havainnollistava ja diakroninen aineistoni on peräisin klassisen laulumusiikin laulettavaksi kääntämisestä Suomen ja saksankielisen kulttuurialueen väliltä noin sadan viimeisen vuoden ajalta. Käännöstutkimuksen ja germanistiikan rajapinnalle sijoittuvan tutkimuksen tavoitteena on tarkastella käännöskulttuurin käsitettä kääntämisen ja kulttuurivaihdon tutkimisen työkaluna, sekä kuvata ja selittää laulettavien käännösten historiallista kehitystä kahden kulttuurialueen välillä. 

Laura Lahti

Tutkimukseni painopisteitä ovat saksa vieraana kielenä -tutkimus, vieraan kielen oppiminen, oppijakielen analyysi, puhuttu kieli ja kielitaidon arviointi. Väitöskirjaprojektini käsittelee suomalaisten saksanopiskelijoiden suullista kielitaitoa kieliopillisen oikeellisuuden näkökulmasta. Analysoin verbin taivutuksen ja sanajärjestyksen hallintaa oppilaiden suorituksista. Lisäksi väitöskirjaprojektissani on kasvatustieteellinen lähestymistapa, sillä analysoin myös suomalaisten ja saksalaisten saksanopettajien arviointeja oppilaiden suorituksista ja vertaan niitä oppijakielen analyysin tuloksiin.

Michael Möbius

Väitöstutkimuksen aihe: Tietokoneavusteinen kieliopin oppiminen ja tietokoneavusteiset kielioppiharjoitukset

Michael Möbiuksen tutkimuksen keskiössä ovat tieto- ja viestintäteknologian uudet käyttöalueet suomalaisten korkeakoulujen kieliopin opetuksessa – erityisesti kielioppiharjoituksissa. Kyseessä on perinteisten harjoitusmuotojen edelleenkehitys ja uudelleenmuokkaus tietokoneelle sopiviksi, mikä mahdollistaa perinteisen opetuksen rinnalla tehtävän ja sitä täydentävän itseopiskelun. Möbius tarkastelee erityisesti tietokoneen antaman palautteen merkitystä itsearvioinnin perustana ja opiskelijan oman oppimispolun suunnittelun apuna. Möbiuksen pyrkimyksenä on laatia uusi saksan kieliopin harjoituskokonaisuus kattavan virheanalyysin pohjalta. Tavoitteena tässä on myös tarjota muille saksanopettajille mahdollisuus laatia räätälöityjä kielioppiharjoituksia ja motivoida heitä siihen.

Petra Schirrmann

Saksalainen kuunnelma Suomessa

Kuunnelma on nuori genre. Saksalainen kuunnelmatuotanto on vaikuttanut selvästi Suomen radio-ohjelmistoon median lyhyen olemassaolon aikana. Sitä, mikä tämä vaikutus tarkemmin on, ei ole kuitenkaan vielä systemaattisesti tutkittu. Petra Schirrmann tutkii saksalaisen kuunnelman vaikutusta suomalaiseen radio-ohjelmistoon hyödyntäen mm. saksalaisiin kuunnelmiin liittyvää dokumentaatiota YLEllä. Schirrmann selvittää mm. saksalaisen kuunnelman reseptiota Suomessa ja tarkastee tutkimuskohdetta myös ohjelmapolitiikan näkökulmasta käsin. Tutkimuksessa tukeu­dutaan mm. Suomen Yleisradion arkistolähteisiin. Schirmann selvittää myös sitä kuvaa, joka suomalaiselle kuulijalle on välittynyt Saksasta kuunnelmien kautta radiokuunnelman genren lähes 90-vuotisen historian aikana.

Ursin, Marja

Kirjallisuustieteellisiä ja kielitieteellisiä tarkastelutapoja yhdistelevä väitöstutkimukseni käsittelee Herta Müllerin tuotantoa. Müllerin romaaneissa ja lyhytproosassa kuvallisesti rikas ja omintakeinen kieli, jota voisi luonnehtia runolliseksi, yhdistyy kiinnostavalla tavalla poliittisen vainon ja väkivallan teemoihin. Tutkimukseni selvittää Müllerin teosten tematiikan suhdetta tekstien tiettyihin kielellisiin ja kerronnallisiin piirteisiin kulttuurintutkimuksen näkökulmasta, mm. subversion käsitteen avulla.

Muita kiinnostuksenkohteita: Kaunokirjallisuuden kääntäminen