Ruralia-instituutti

Ruralian uutiset
Ruralia-lehti Tilaa sähköinen lehti ilmaiseksi! Yksiköiden yhteystiedot

Ruralia-instituutti
Lönnrotinkatu 7
50100 MIKKELI
Puhelin 0294 1911

Ruralia-instituutti
Kampusranta 9
60320 SEINÄJOKI
Puhelin 0294 1911

Instituutin sähköinen asiointiosoite
ruralia-instituutti@helsinki.fi

Luomutuotannon vaikutus Suomen talouteen yli 680 miljoonaa euroa

Tehostekuva

Vaikutukset suurimmat Etelä-Pohjanmaalla

Suomessa luomuala on lievässä kasvussa. Jo nykyisellään luomutuotannolla on selkeä vaikutus Suomen talouteen ja työllisyyteen. Kokonaisuudessaan luomutuotanto työllistää kerroinvaikutuksineen yli 3 400 henkilötyövuotta Suomessa. Luomutuotannon vaikutus kansantalouteen on hieman yli 680 miljoonaa euroa. Tuotantosuunnista peltokasvituotannolla on suurin vaikutus maamme talouteen ja työllisyyteen. Luvut ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttaman Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen -hankkeen tuoreesta raportista, joka on laaja nykytila- ja tulevaisuusselvitys kattaen kaikki Suomen maakunnat.  

Luomutuotannon talous- ja työllisyysvaikutukset eroavat selvästi eri maakuntien välillä. Suurin luomutuotannon vaikutus on Etelä-Pohjanmaalla (yli 600 htv ja noin 100 miljoonaa euroa), missä on Suomen toiseksi suurin luomuala hehtaareissa tarkasteltuna sekä runsaasti luomuhyväksyttyjä eläimiä ja jatkojalostusta. Seuraavaksi suurimmat vaikutukset ovat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.

Luomualan kasvun positiivisia vaikutuksia varjostaa tavanomaisen alan vähenemisen vaikutukset

Laskelmien mukaan luomualan kasvu hallituksen asettamaan 20 prosentin tavoitteeseen peltoalasta saisi aikaan positiivisia vaikutuksia alueiden työllisyyteen ja talouteen, mutta luomualan kasvun edellyttämä tavanomaisen tuotannon peltoalan lasku johtaisi negatiivisiin yhteisvaikutuksiin niin maakuntatasolla kuin koko maan tasollakin. Syynä tähän hieman negatiiviseen yhteisvaikutukseen on muun muassa tuotantotapojen erot kustannusrakenteissa, satotasoissa ja kuluttajahinnoissa. Eli koska luomutuotannossa ja tavanomaisessa tuotannossa tarvitaan erilaisia tuotantopanoksia, ostot liikkuvat tuotantoketjuissa erilailla hyödyttäen siten eri tavoin muita toimialoja ja koko aluetaloutta. Luomutuotteiden usein kalliimpi hinta vastaavasti vähentää kuluttajien käytettävissä olevaa rahamäärää muille toimialoille. Tilatasolla tilanne saattaa kuitenkin olla päinvastoin, sillä luomutuotanto voi hyvinkin olla yksittäiselle tilalle tavanomaista kannattavampaa.

Sekä tuottajien että kuntapäättäjien luomua koskeviin valintoihin vaikuttaa ennen kaikkea raha

Hankkeessa toteutettiin kaksi laajaa lomakekyselyä. Luomutuottajille lähetetyn kyselyn (840 vastausta) tulosten perusteella selvästi tärkein syy siihen, miksi tuottaja siirtyi tavanomaisesta tuotannosta luomutuotantoon, olivat taloudelliset syyt. Myös ekologisuus ja tuotannon kestävyys olivat tärkeitä syitä. Luomutuotannon kannattavuuteen onkin syytä panostaa, jotta yhä useampi tuottaja siirtyisi luomutuotantoon ja myös pysyisi luomussa. Toisaalta etenkin byrokratia ja valvonta koettiin liian raskaiksi ja jopa esteiksi luomutuotantoon siirtymiselle.

Kuntapäättäjille lähetetyn kyselyn (276 vastausta) perusteella luomua ostettaisiin kuntakeittiöihin enemmän, jos siihen olisi varaa. Suurimpina esteinä luomun hankinnalle kuntapuolella nähtiinkin tavanomaista tuotetta korkeampi hinta ja toisaalta saman kolikon kääntöpuoli eli käytössä olevien elintarvikehankintojen määrärahojen rajallisuus. Keittiöhenkilökunnan tai kuntapäättäjien asenteen luomua kohtaan ei kuitenkaan nähty olevan esteenä luomun hankkimiselle. Myös luomutuotteiden laatuun luotettiin, mutta vastaajien mukaan kysyntää ei ruokapalvelujen asiakkaiden suunnalta kovin paljoa ilmennyt. Kuntapäättäjäkyselyn vastaajat uskoivat, että tulevaisuudessa raaka-aineisiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Monessa kunnassa oli tehty jo päätöksiä tai ainakin keskusteltu mahdollisuudesta, että hankinta- tai ruokapalvelustrategiaan kirjataan maininta joko lähellä tai luomuna tuotettujen raaka-aineiden hankkimisesta.

Hanketta rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö sekä Luomuinstituutti.

Julkaisu:
Viitaharju Leena, Kujala Susanna ja Törmä Hannu (2017). Luomutuotanto 2020 – Aluetaloudelliset vaikutukset ja asema julkisella sektorilla. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja 170.

Lisätiedot:

Projektipäällikkö Leena Viitaharju
050 415 1164
leena.viitaharju@helsinki.fi

Professori Hannu Törmä (aluetalouslaskelmat)
050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

30.8.2017