Ruralia-instituutti

Ruralian uutiset
Ruralia-lehti Tilaa sähköinen lehti ilmaiseksi! Yksiköiden yhteystiedot

Ruralia-instituutti
Lönnrotinkatu 7
50100 MIKKELI
Puhelin 0294 1911

Ruralia-instituutti
Kampusranta 9
60320 SEINÄJOKI
Puhelin 0294 1911

Instituutin sähköinen asiointiosoite
ruralia-instituutti@helsinki.fi

Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset selvitetty

Tehostekuva

Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ovat selvittäneet Kanta-Hämeen kiinnostavimpien malmityyppien mahdolliset malmivarannot ja potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset.

Potentiaalisen kaivostoiminnan aluetaloudelliset vaikutukset Kanta-Hämeessä
-hanke koostui kahdesta osasta:
1) Hämeen vyöhykkeen malmigeologiasta ja
2) mahdollisten kaivosten aluetaloudellisista vaikutuksista Kanta-Hämeessä.

Tutkimuskohteina olivat kolme potentiaalisinta malmityyppiä ja kohdealuetta, jotka ovat Tammelan–Someron kultavyöhykkeen esiintymät, Tammelan–Someron litiumesiintymät sekä Jokioisten–Forssan–Tammelan kupari-kulta-malmisysteemi.

Tutkimusten perusteella lupaavimpia malmityyppejä Hämeen vyöhykkeellä ovat kultamalmit ja litiumpegmatiitit sekä uutena malmityyppinä porfyyrityyppiset kupari-kultaesiintymät. Hämeen vyöhykkeellä on tapahtunut monipuolista malminmuodostusta ja mahdollisista malmivarannoista tunnetaan vasta noin 10 %, joten mahdollisuudet löytää pidemmällä aikavälillä lisää malmivarantoja uusien kaivosten perustamiseksi ovat hyvät.

- Mahdollisten kaivosten aluetaloudellisia vaikutuksia arvioitiin käyttämällä vertailukohtana toiminnassa tai käynnistysvaiheessa olevien vastaavan tyyppisten kaivosten investointi- ja tuotantolukuja, kertoo professori Hannu Törmä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Kanta-Hämeen alueelle mahdollisesti perustettavilla kaivoksilla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia. Maakunnan työllisyyden arvioidaan paranevan kaivostyypistä riippuen 200–400 henkilötyövuodella ja koko maassa 300–600 henkilötyövuodella. Alueen taloudelle kaivoksen perustaminen ja toiminta merkitsisivät 125–250 miljoonan euron lisäystä kaivoksen tuotantovaiheen loppuun mennessä.

- Tulosten perusteella kulta-, litium- tai kuparikaivos saisivat kukin toteutuessaan Kanta-Hämeessä aikaan huomattavia positiivisia vaikutuksia työllisyyden ja talouden näkökulmasta, toteaa projektisuunnittelija Susanna Kujala.

Hankkeen päärahoittajana (80 %) oli Uudenmaan liiton koordinoimana vuoden 2015 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta ovat lisäksi tukeneet rahallisesti Forssan kaupunki, Tammelan kunta ja Tammela Minerals Oy sekä Geologian tutkimuskeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti omarahoitusosuuksillaan.

Hankkeen loppuraportti löytyy GTK:n Tutkimusraportteja -sarjasta:
Kanta-Hämeen potentiaalisten kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset.
Tiainen, M., Kujala, S., Ahtola, T., Eilu, P., Grönholm, S., Hakala, O., Istolahti, P., Jumppanen, A., Kärkkäinen, N., Rasilainen, K. & Törmä, H. 2017. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 229.

Lisätietoa:
professori Hannu Törmä
Helsingin yliopisto
Ruralia-instituutti
puh. 050 538 9680
hannu.torma@helsinki.fi

20.4.2017