Ruralia-instituutti

Ruralian uutiset
Ruralia-lehti Tilaa sähköinen lehti ilmaiseksi! Yksiköiden yhteystiedot

Ruralia-instituutti
Lönnrotinkatu 7
50100 MIKKELI
Puhelin 0294 1911

Ruralia-instituutti
Kampusranta 9
60320 SEINÄJOKI
Puhelin 0294 1911

Instituutin sähköinen asiointiosoite
ruralia-instituutti@helsinki.fi

Sotakoulu kuntoon - Ristiinan Brahelinna pitäjätaloksi

Tehostekuva

Ristiinan Brahelinnasta eli vanhasta Sotakoulusta halutaan kehittää historiallisia arvoja kunnioittaen paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten sekä matkailun tarpeita palveleva monitoiminen pitäjäntalo. Sotakoulu kuntoon -hankkeessa suoritetaan rakennuksen inventointi, dokumentointi sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallinen taustoitus sekä näihin perustuva korjaussuunnitelma sillä tarkkuudella, että rakennuksen perinteitä kunnioittava ja kulttuurisesti kestävä kunnostaminen on mahdollista. Edelleen selvitetään rakennuksen tulevat käyttötarpeet sekä suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Kaikki hankkeen vaiheet tehdään yhteistyössä ristiinalaisten yhdistysten – siis rakennuksen tulevien käyttäjien kanssa.

Brahelinnan virkatalo on rakennettu vuonna 1739. Sotakoulu-nimi tulee 1770-luvun loppupuolelta, jolloin Savon Prikaatin ensimmäinen komentaja eversti G.M. Sprengtporten suunnitteli ja aloitti omilla varoillaan suomalaisten upseerien koulutuksen Brahelinnan virkatalossa. Suomen ensimmäinen sotakoulu toimi siellä vuosina 1777–1780.

Virkatalokausi päättyi Suomen sodan jälkeen vuonna 1810. Sen jälkeen valtion omistama kartano annettiin vuokralle ja siellä toimi mm. kestikievari ja nimismiehen kanslia. Pitkäaikaisimpia vuokralaisia olivat Liukkoset, joiden hallussa virkatalo oli 1840-luvulta aina 1930-luvulle saakka. Vuonna 1945 maataloushallitus esitti emäntäkoulun perustamista Brahelinnan virkataloon – näin tapahtuikin ja opetus koulussa alkoi vuonna 1951. Emäntäkoulu – ja myöhemmin kotitalousoppilaitos – toimi vuoteen 1991 saakka. Sen jälkeen taloa ovat käyttäneet mm. kansalaisopisto ja päiväkoti. Vuoden 2011 syksystä lähtien rakennus on ollut sisäilmaongelmien vuoksi tyhjillään.

Nykyiselle paikalleen vuonna 1799 siirretty virkatalo on rakennuksena harvinainen. Ns. karoliinista tyylisuuntaa edustavia everstin virkataloja on Suomessa säilynyt vain kaksi: Brahelinna sekä Kuusiston kartano Kaarinassa. Talon arvo ja merkitys on toki huomioitu, sillä merkintöjä siitä löytyy viranomaisten ”kirjoista ja kansista”. Museovirasto on tehnyt rakennusta koskevan varjelupäätöksen (1993), joka tarkoittaa sitä, että rakennusta ei saa purkaa tai oleellisesti muuttaa ilman museovirastosta ja rakennushallituksesta pyydettävää lausuntoa. Lisäksi rakennuksen kunnossapidossa ja hoidossa on otettava huomioon sen kulttuurihistoriallinen merkitys. Myös Etelä-Savon ELY-keskus on todennut Brahelinnan olevan valtakunnallisesti arvokas rakennushistoriallinen rakennus.

Inventointi- ja arkistotyö sekä tuleva käyttö

Sotakoulu kuntoon -hankkeessa rakennus inventoidaan eli selvitetään, millaisia historiallisia kerrostumia rakennus pitää sisällään sekä mitkä niistä säilytetään tai palautetaan. Rakennusinventointia on jo jonkin verran tehty, ja tämän hankkeen aikana inventointi suoritetaan loppuun. Brahelinnan virkatalo sotilaskoulutuksineen liittyy Sprengtportenin kautta niin Savon Prikaatin kuin kadettikoulunkin historiaan.

- Rakennuksen vaiheiden tarkka selvittäminen ja yhteyksien osoittaminen inventoinnissa luotuun dokumentointiin on taustoitusosuuden suurin työ. Se edellyttää kirjallisuus- sekä arkistotyöskentelyä, jotta talon historia saadaan mahdollisimman aukottomasti kootuksi. Tarvittavia asiakirjalähteitä ovat esimerkiksi rakennuspiirustukset, kartat selitteineen, virkatalovaiheen katselmuspöytäkirjat sekä taloa koskevat muistelmat. Lisäksi kerätään uutta muistitietoa, hankkeen projektipäällikkö Vesa Rouhiainen Ruralia-instituutista kertoo.

Taustoituksella eli inventointi- ja arkistotyöllä on kaksi tehtävää: se muodostaa kiinnostavan tarinan, jolla osaltaan perustellaan taloon tulevat toiminnot. Toiseksi se tuottaa suunnittelijan tarvitseman perustiedon, jotta talo voidaan kunnostaa kulttuurisesti kestävällä, perinteitä kunnioittavalla ja esiintuovalla tavalla. Talon esittelyssä Sprengtporten ja sotakoulu sopivat ”käyntikortiksi” ja taloon onkin alustavasti jo suunniteltu Sprengtportenin huonetta, jossa esiteltäisiin Savon Prikaatin ensimmäisen komentajan elämää ja toimintaa Ristiinassa.

- Taustoitustyön yhteydessä on hyvä pitää mielessä myös sotakouluhankkeen mahdollinen asiallinen yhteys Mikkeliin suunnitteilla olevaan sotahistorialliseen keskukseen, Rouhiainen muistuttaa.

Suunnittelun aikana kartoitetaan rakennuksesta toimitiloja haluavien potentiaaliset tarpeet ja sovitetaan ne tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Lähes kaikki Sotakouluun suunnitellut toiminnot perustuvat ristiinalaisten yhdistysten tarpeeseen. Tulevaisuudessa talossa voisi olla esim. tilat Ristiinan satamapalveluille, Kalliotaidekeskukselle sekä yhdistyksille ja muille kokouspaikkaa tarvitseville. Talossa voidaan järjestää myös näyttelyjä, pysyvänä näyttelynä tulisi olemaan Sprengtporten-näyttely.

Hanketta seuraavat toimet

Hankekokonaisuuden kolmas vaihe, perusparannus- ja kunnostus käynnistetään oikea-aikaisesti siinä vaiheessa, kun inventointivaiheesta on saatu riittävät tiedot. Kunnostusvaiheeseen haetaan erillisrahoitusta, ja se valmistellaan osana toimintojen suunnitteluvaihetta. Mikkelin kaupunki on jo aloittanut välttämättömimmät korjaustyöt. Lisäksi kaupunki on varautunut perusparannus- ja kunnostusvaiheen kustannuksiin omalta osaltaan vuosina 2016 ja 2017.

Rakennuksen perusparannus- ja kunnostamissuunnitelmassa on tarkoitus saattaa rakennus siihen tilaan, että siellä voidaan harjoittaa suunniteltua toimintaa. Korjauksen laajuus ja taso tarkentuvat suunnittelun myötä. Tässä yhteydessä laaditaan myös suunnitelma piha-alueen kunnostamiseksi. Taloa ei ole tarkoitus museoida, vaan tehdä siitä toimiva, mutta historiansa tunteva pitäjäntalo, jossa niin ristiinalaiset kuin paikkakunnalla vierailevatkin saavat nauttia monipuolisista palveluista ja toiminnoista sekä tutustua yhteen Suomen sotahistorian merkittävimmistä paikoista.

Ruralia-instituutin hallinnoimaa Sotakoulu kuntoon -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus/Veej’jakaja -leader Euroopan maaseuturahastosta. Hankkeen rahoitukseen ja toteutukseen osallistuvat myös Mikkelin kaupunki, Ristiina-seura, Helsingin Ristiina-seura, Suomen kalliotaideyhdistys, Someen Erä-Ässät, Ristiinan reservinupseerit, Etelä-Savon Rakennusperintöyhdistys sekä Ristiinan pursiseura. Hanketta toteutetaan 1.10.2015–31.12.2016. Hankkeen tulokset julkaistaan Ruralia-instituutin julkaisusarjassa.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Manu Rantanen
manu.rantanen@helsinki.fi
p. 044 525 5890

tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto
sulevi.riukulehto@helsinki.fi
p. 050 574 4041

9.3.2016