Ruralia-instituutti

Ruralian uutiset
Ruralia-lehti Tilaa sähköinen lehti ilmaiseksi! Yksiköiden yhteystiedot

Ruralia-instituutti
Lönnrotinkatu 7
50100 MIKKELI
Puhelin 0294 1911

Ruralia-instituutti
Kampusranta 9
60320 SEINÄJOKI
Puhelin 0294 1911

Instituutin sähköinen asiointiosoite
ruralia-instituutti@helsinki.fi

Leader-ryhmät keskeisiä maaseudun kehittämisohjelman toteuttajia 

Tehostekuva

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvitystyössä tarkasteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien sekä toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti vastasi paikallisen tason eli toimintaryhmätyön tarkastelusta.

Toimintaryhmät saavuttivat ja ylittivät niille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa asetetut tavoitteet, kun katsotaan hanke- ja yritystukipäätösten lukumääriä. Toimintaryhmät ovat siten olleet merkittävä toteutuskanava maaseutuohjelman toimeenpanossa. Toimintaryhmien kautta käsiteltiin noin kolme neljästä hanketuesta ja lähes kolmannes yritystuista. Erityisesti edistettiin kylien kunnostusta ja kehittämistä sekä elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelujen kehittämistä.
Toimintaryhmien keskeinen lisäarvo on niiden kyvyssä aktivoida resursseja toiminta-alueensa kehittämiseen. Toimintaryhmätyön koetaan soveltuvan erityisesti pienten elinkeinojen rahoittamiseen ja sitä pidetään puolueettomana.

- Talkootyön lisääntymisen kautta on vahvistettu toimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Leader-toiminta synnytti lisäarvoa myös jalostamalla hankeaihioita paikallisesti ja toi hankkeita yhteen koordinaatiohankkeiden puitteissa. Selvitysaineiston perusteella toimintaryhmiä voi kuvata maaseutuohjelman ja ruohonjuuritason välittäjiksi ja tulkitsijoiksi, tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista kiteyttää.

Kehittämistoiminnan koordinoinnissa ja tulosten seurannassa kehitettävää

Toimintaryhmien ja ELY-keskusten yhteistyön käytännön toimivuudessa havaittiin huomattavia alueellisia eroja. Yhteistyön ongelmat liittyivät erityisesti maksatusprosesseihin. ELY-keskuksen rooli alueellisessa maaseudun kehittämisessä kaipaa kokonaisuudessaan selventämistä. Alueellisten maaseutusuunnitelmien rooli on epäselvä, eivätkä ne kiinnity vahvasti nykyiseen maakuntavetoiseen alueiden kehittämisjärjestelmään, joskin alueiden välillä on tässä eroja.

Toimintaryhmien välinen tulosvertailu on ongelmallista seurantajärjestelmän luotettavuusongelmien ja puutteiden vuoksi eikä toimintaryhmien välisiä eroja voi siten uskottavasti todentaa. Indikaattorit eivät ole olleet yksiselitteisiä tai tarkoituksenmukaisia. Indikaattoritietoja ei ole voitu käyttää toiminnan kehittämiseen, sillä ELY-keskukset ja Leader-ryhmät eivät ole saaneet tietoja ulos järjestelmästä. Tämä ongelma ratkennee Hyrrä-järjestelmän myötä kaudella 2014–2020.

Toimintaryhmätyön seurannan kannalta keskeinen kysymys on todettujen järjestelmäepäkohtien korjaaminen ja jo nimettyjen indikaattoreiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Tuotoksia ja tuloksia kuvaaviin indikaattoreihin tarvitaan joitakin lisäyksiä koskien esimerkiksi innovaatioiden ja kansainvälisten hankkeiden seurantaa.
Kehittämisen pääpainon tulisi kuitenkin olla toimintaryhmien kokonaisvaltaisemman tieto- ja strategiajohtamisen ja siihen liittyvän osaamisen alueella.

- Petrattavaa on myös kokemustiedon välittämisessä, sillä hanketoimijoille hankkeen toteutuksesta syntynyt kokemustieto tulisi saada välittymään toimintaryhmälle. Maaseutuohjelman tietojohtamista on kehitettävä niin, että alue- ja paikallistason operatiiviseen toimintaan pystytään välittämään mahdollisimman ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi, projektipäällikkö Päivi Pylkkänen Ruralia-instituutista painottaa.

Suomalainen aluekehittämisjärjestelmä muuttuu lähivuosina radikaalimmin kuin koskaan sen historian aikana. Aluekehittämisessä tarvitaan nyt vahvojen sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen rakentamista. Toimintaryhmien merkitys voi vahvistua tulevaisuuden kunnissa, sillä elinvoiman laaja kehittäminen on yhä keskeisemmässä roolissa. Maaseudun toimijoilla on tärkeä paikkansa paikallisen elinvoiman rakentajina sekä lähipalveluiden tuottajina.

Mahdollistavaa maaseudun kehittämistä - selvitys alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta sekä ehdotus vaikuttavuuden mittarien kehittämisestä -loppuraportti

Mahdollistavaa maaseudun kehittämistä -selvityksen toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, Avaintaito Osuuskunta Suomi, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja MDI Public Oy. Hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lisätietoja:
tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläineni
torsti.hyyrylainen@helsinki.fi
p. 044 3085322
Twitter: @torsti64

projektipäällikkö Päivi Pylkkänen
paivi.pylkkanen@helsinki.fi
p. 044 3366919
Twitter: @pylkkanen_p

tohtorikoulutettava Niina Kuuva
niina.kuuva@helsinki.fi
p. 050 4488617
Twitter: @NiinaQva

2.12.2015