Helsingin yliopisto

Kevitsan kaivoksen työllisyysvaikutus 4700 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä

Sodankylässä sijaitsevan Kevitsan kaivoksen vuotuinen työllisyysvaikutus on keskimäärin 500 henkilötyövuotta. Yksi kaivoksen työntekijä luo parhaimmillaan 2,2 henkilötyövuotta muualle aluetalouteen. Tiedot käyvät ilmi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksesta, jonka mukaan Pohjois-Lapin seutukunnan bruttokansantuote kasvaa selvästi kaivoksen myötä: BKT kohoaa yhteensä 320 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, kun kerroinvaikutukset otetaan huomioon.

Bruttokansantuotteen kasvu on nopeinta lähivuosina. BKT on kohonnut 300 miljoonalla vuoteen 2016 mennessä, jolloin kaivos on saavuttanut normaalin kapasiteetin. Kaivoksen tulo seutukuntaan nostaa erityisesti maa- ja vesirakentamisen sekä rakentamispalveluiden liikevaihtoa. Kaikki muutkin toimialat kasvattavat liikevaihtoaan.

Kevitsan nikkelikaivos vaikuttaa myönteisesti myös Pohjois-Lapin seutukunnan väestömäärään, joka kasvaa yli 900 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Väestönkasvu vaatii julkisten palveluiden laajentamista.

-Lapin seutukunnan yksityisen ja julkisen sektorin on tehtävä nopeita strategiavalintoja, jotta kaivoksesta tuleva hyöty kohdistuisi mahdollisimman paljon omalle alueelle. Esimerkiksi uusia asuntoja tarvitaan lähivuosina paljon, professori Hannu Törmä Ruralia-instituutista muistuttaa.

Sodankylän kunnan talouteen Kevitsa tuo arvion mukaan yhteensä 15 -17 miljoonan euron verokertymien lisäyksen vuoteen 2020 mennessä.

-Laskelmassa on verrattu Kittilän kultakaivoksen vaikutusta kunnan talouteen. Toki pitää huomioida, että kultakaivos on nykyisillä metallien hinnoilla kannattavampi kuin nikkeli-kuparikaivos, Törmä toteaa.

Kevitsan nikkeli-kuparikaivos on merkittävä työllistäjä Sodankylässä. Kaivoksen investointivaihe alkoi vuonna 2010 ja tuotanto vuonna 2012. Työntekijöistä noin 95 prosenttia on Lapista.

Tutkimus tarkastelee kaivoksen väestötieteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia. Kaivoksen muiden mahdollisten vaikutusten arviointi ei kuulunut toimeksiantoon. Selvityksen on tilannut ja rahoittanut Sodankylän kunta. Laskelmissa on käytetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitettyä dynaamista yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallia.

Julkaisu: Hannu Törmä, Jouko Kinnunen, Susanna Määttä ja Urszula Zimoch; Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudelliset vaikutukset. Raportteja 102. 40 s. 2013.

Julkaisu on luettavissa sähköisenä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja102.pdf

Lisätietoja:

Professori Hannu Törmä 050 5389 680 hannu.torma@helsinki.fi

27.6.2013