Helsingin yliopisto

Elintarviketeollisuudella ja maataloudella merkittävä vaikutus Etelä-Savon talouteen ja työllisyyteen

Paikallista ruoantuotantoa kannattaa ylläpitää ja kehittää, koska se lisää Etelä- Savon taloudellista kasvua ja työllisyyttä. Julkisten keittiöiden paikallisilla elintarvikeostoilla on jo nyt positiivista vaikutusta maakuntaan. Paikallisten tuotteiden käytön kasvu voisi nostaa vaikutuksia entisestään ja samalla edesauttaa maakunnan ruoantuotannon kasvua sekä kehitystä.

Tämä selviää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin julkisten keittiöiden lähiruoan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Etelä-Savossa. Vaikutuslaskelmat toteutettiin Ruralia-instituuttissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFin-aluemallilla.

Vuoden 2010 tietojen mukaan Etelä-Savon maakunnan julkiset keittiöt ostivat noin 10 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnasta. Todennäköisesti ostot omasta maakunnasta ovat suuremmat, sillä kaikkia paikallisostoja ei saatu tutkimusaineistoon. Paikallisten elintarvikkeiden osuus vaihtelee hankintarenkaiden ja -yksiköiden välillä sekä tuoteryhmittäin. Eniten omasta maakunnasta ostetaan hedelmiä, kasviksia ja marjoja sekä leipomotuotteita. Muualta Suomesta ostetaan noin 70 prosenttia ja ulkomailta noin 20 prosenttia elintarvikkeista.

Vaikuttavuuslaskelmien mukaan maakunnan julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikkeiden käytön vaikutus Etelä- Savon työllisyyteen on noin 19 henkilötyövuotta. Suurin osa vaikutuksesta muodostuu paikallisten hedelmä-, kasvis- ja marjatuotteiden sekä leipomotuotteiden ostoista. Paikallisten elintarvikkeiden käytöllä on selvä vaikutus myös muun muassa maakunnan yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sekä investointeihin.

Julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikeostojen noustessa 15 prosenttiin kaikista elintarvikeostoista työllisyysvaikutus kasvaisi 28 henkilötyövuoteen. Jos osuus nousisi 25 prosenttiin, kasvaisi työllisyysvaikutus 42 henkilötyövuoteen. Paikallisten ostojen osuuden noustessa 45 prosenttiin olisi työllisyysvaikutus 76 henkilötyövuotta.

Etelä-Savon elintarviketeollisuudella ja maataloudella on merkittävä vaikutus maakunnan talouteen ja työllisyyteen. Elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen on noin 165 miljoonaa euroa ja työllisyyteen 1 714 henkilötyövuotta. Vastaavasti maatalouden vaikutus Etelä- Savon talouteen ja työllisyyteen on noin 158 miljoonaa euroa ja 5 025 henkilötyövuotta.

-Selvityksen perusteella voidaan todeta, että lähiruoan hankintaa voidaan perustella aluetaloudellisista lähtökohdista. Paikallisten tuotteiden käytön kasvu julkiskeittiöissä voisi nostaa aluetalousvaikutuksia entisestään ja samalla edesauttaa maakunnan ruoantuotannon kasvua ja kehitystä. Selvityksen toivotaan herättävän keskustelua ruoantuotannon ja paikallishankintojen merkityksestä alueelle, toteaa projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen.

Selvityksen johtajana Ruralia-instituutissa toimi professori Hannu Törmä ja tutkijana projektisuunnittelija Susanna Määttä, joka vastasi muun muassa selvityksen määrällisestä osuudesta. Lisäksi projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen oli mukana selvityksen laadullisessa osuudessa.

Selvityksen taustalla on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin MAUKAS – Maakunnallista luomu- ja lähiruokaa yhteistyössä ammattikeittiöille -hanke, jota rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus maaseuturahastosta, Juvan kunta, Mikkelin kaupunki, yritykset sekä Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto.

Raportteja 101: Määttä Susanna, Väisänen Hanna-Maija ja Törmä Hannu. Julkisten keittiöiden paikallisten elintarvikeostojen aluetaloudelliset vaikutukset – Tarkastelussa Etelä-Savon maakunta.

Lisätietoja:
projektipäällikkö Hanna-Maija Väisänen, puh.044 3001216, hanna-maija.vaisanen@helsinki.fi
projektisuunnittelija Susanna Määttä,
puh. 050 415 1158,
susanna.maatta@helsinki.fi

tutkimusjohtaja Hannu Törmä,
puh. 050 538 9680,
hannu.torma@helsinki.fi

tutkimuskoordinaattori Sari Iivonen,
puh. 050 576 2882,
sari.iivonen@helsinki.fi

27.6.2013