RegFin-mallit
Yleistä REGFIN-mallista
Suuri aluepolitiikka
Etelä-Savon maakuntajohtaja Hannu Vesa oli 1990-luvun alkupuolella hyvin kiinnostunut alueellisista laskentamalleista ja ns. suuresta aluepolitiikasta, jolla tarkoitetaan valtion ja sosiaaliturvarahastojen budjettien alueellista kohdentumista. Vesa oli perillä Ruotsissa tehdystä tutkimustyöstä, jossa oli suoritettu suureen aluepolitiikkaan liittyviä laskelmia. NUTEK Tukholmassa oli julkaissut vuonna 1993 julkaisun, jossa karttojen avulla havainnollistettiin valtionsektorin tulojen ja menojen jakautumista maakuntien tasolla. Julkaisussa ehkä kiinnostavinta oli kartta, jossa esitettiin valtionsektorin nettomenot maakunnittain kartan muodossa. Siitä selvisi, mitkä alueet ovat suuren aluepolitiikan voittajia ja mitkä järjestelmän rahoittajina taas häviäjiä.
Etelä-Savon maakuntayhtymä (myöhemmin -liitto) päätti tehdä vastaavan tutkimuksen Suomen silloisella läänitasolla. Hyvänä yhteistyökumppanina oli Tilastokeskus. Tulokset raportoitiin julkaisussa Törmä, Sihvonen ja Alanen (1995). Kuten arvata saattoi, olivat Itä- ja Pohjois-Suomi suuren aluepolitiikan nettohyötyjiä. Myöhemmin Sihvonen (1997) teki samanlaisen kartta-analyysin, mutta nyt tuoreemmalla aineistolla.
Tarvitaan alueellinen laskentamalli
Suurta aluepolitiikkaa koskevan tutkimustyön aikana tuli esille, että pelkkä alueellisten rahavirtojen muutosten tarkastelu ei riitä, vaan tarvitaan numeerinen analyysiväline, jolla voitaisiin mm. laskea suuren aluepolitiikan muutosten vaikutuksia läänien tuotantoon ja työllisyyteen. Pian selvisi, että alueellisia panos-tuotos-malleja on laadittu ja käytetään systemaattisesti esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Hollannissa. Mikkelin pieni tutkijaryhmä päätti kuitenkin hylätä panos-tuotos-mallit vanhakantaisina ja tutkia mahdollisuutta laatia läänien tasolla toimiva numeerinen yleisen tasapainon simulointimalli.
REGFIN Proto
Tilastokeskuksen Aku Alanen teki ison työn muodostaessaan aggregatiivisen Suomen 12:ta lääniä koskevan aineiston. Ensimmäinen YTP-sosiaalitilinpitomatriisi näki siten päivänvalon ja pian oli käytössä REGFIN-aluemallin Proto-versio. REGFIN-aluemallin ensimmäinen kuvaus on julkaisussa Törmä ja Rutherford (1998). Sovelluksena käsiteltiin valtion vuoden 1996 suuria budjettileikkauksia. Tulosten mukaan Suomen köyhimmät läänit kärsivät eniten leikkauksista.
Uutta maakunnallista dataa
Tilastokeskus julkaisi vuonna 2000 Suomen 20:tä maakuntaa koskevat panos-tuotos-taulut, jotka koskivat vuotta 1995. Nykyinen REGFIN-aluemalli käyttää tätä aineistoa ja sosiaalitilinpitomatriisi päivitetään heti, kun Tilastokeskus julkaisee uudet maakunnalliset tiedot.
Esa Storhammar, joka on Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan tutkimuslaitoksen tutkija, on kehittänyt laskentarutiineja, joiden avulla maakunnallinen panos-tuotos-aineisto voidaan jakaa riittävän luotettavasti seutukuntien tasolle. Tämä mahdollistaa REGFIN-vaikutusanalyysit, jotka koskevat sekä seutukuntia, että ympäröiviä maakuntia.
Seutukunnallista aineistoa on käytetty jo useammassa tutkimuksessa. Törmä ja Rutherford (2002) analysoivat Tornio-Kemi-moottoritien rakentamisen ja toimintavaiheen alueellisia vaikutuksia. Mukana oli Lapin kolme seutukuntaa: Kemi-Tornio, Rovaniemi ja muu Lappi sekä maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa ja lisäksi muu Suomi. Tätä aluejakoa on käytetty myös tutkimuksissa Törmä ja Rutherford (2004) ja Honkatukia, Törmä ja Vaittinen (2004). Edellisessä analysoitiin Norjan-tyyppisen aluepolitiikan soveltamismahdollisuuksia Pohjois-Suomeen ja jälkimmäisessa Tornion jaloterästehtaan mirjardi-investoinnin aluetaloudellisia vaikutuksia.
REGFIN-aluemallin rakenne
REGFIN-aluemallissa kuvataan sekä tuotannontekijä- että hyödykemarkkinoita. Kukin 37 toimialasta tuottaa hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita) käyttäen kahta tuotannontekijää: pääomaa (mm. rakennuksia, koneita ja kuljetusvälineitä) ja työvoimaa. Tuotanto myydään hyödykemarkkinoilla oman alueen kuluttajille (kotitaloudet ja yritykset), kotimaisen kaupan kautta Suomen muille alueille ja ulkomaankaupan kautta ulkomaille. Alueellinen tuotanto vaatii myös tuontipanoksia, kuten välituotteita. Näitä alue ostaa kotimaan kaupan avulla Suomen muilta alueilta ja ulkomaankaupan avulla ulkomailta. REGFIN-mallin sosiaalitilinpitomatriisissa on yhteensä 20 Suomen maakuntaa. Maakunta voidaan tarvittaessa pilkkoa useaan seutukuntaan.
Aluetalouden kuvaus REGFIN-mallissa
Aluetalouden kuvauksessa hyödykkeiden kulutus jaotellaan yksityiseen kulutukseen, jolla tarkoitetaan kotitalouksien kulutusta. Toinen osa kulutusta on julkinen kulutus, joka on jaettu kuntien (ja kuntayhtymien) kulutukseen ja valtion kulutukseen (sis. sosiaaliturva- rahastot). Vastaava jaottelu on tehty investointien osalta. Yksityinen kulutus määräytyy kotitalouden käytettävissä olevien tulojen ja hyödykkeiden reaalisten hintojen mukaan. Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa kuntien (ja kuntayhtymien) sekä valtion (ja sosiaaliturvarahastojen) niille maksamat tulonsiirrot ja niiltä perityt tulo- ja muut verot. REGFIN-malli huomioi myös kuntien valtionosuudet.
REGFIN-malli on ns. sopeutettu walrasilainen malli. Walrasin perusoppien mukaisesti aluetaloudessa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen”, ja tämän takia aluemalliin on liitetty kaikki makrotason päätöksenteossa vallitsevat muuttujien väliset riippuvuussuhteet. REGFIN on siten yleisen tasapainon aluemalli.
Keskeinen perusolettamus on, että hinnat ovat joustavat ja sopeuttavat aluetalouden, kun tapahtuu muutos talouspolitiikassa. Talouspolitiikan muutoksen seurauksena tapahtuu kunkin hyödykkeen ja tuotannontekijän kysyntä- ja tarjontakäyrien siirtymät, jotka johtavat ensin joustavien hintojen muutoksiin ja sen jälkeen tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden määrien muutoksiin.
Walrasilaisuus tulee esille siinä, että aluetalouden tasapaino voidaan ratkaista. Matemaattisessa mielessä REGFIN on suuri epälineaarinen yhtälöryhmä. Aluetalouden perustasapaino ja talouspolitiikan muutoksen jälkeinen tasapaino ratkaistaan numeerisella algoritmilla. Kahden tasapainon komparatiivis-staattinen vertailu mahdollistaa talouspolitiikan muutoksen vaikutusten analysoinnin.
Työttömyys ja nettomuutto
REGFIN-aluemalli on ns. sopeutettu walrasilainen malli sen takia, että työmarkkinoiden sallitaan olla pois tasapainosta työttömyyden verran. Työttömyys on mallinnettu ns. klassisena työttömyytenä, jossa työvoiman liikatarjonta kysyntään verrattuna selitetään liian korkeilla reaalipalkoilla. Tämä taas perustuu Suomen ammattiyhdistysliikkeen suureen voimaan ja työntekijöiden korkeaan järjestäytymisasteeseen. Reaalipalkat ovat siis liian korkeita ja liian jäykkiä nimenomaan alaspäin, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta voisivat olla yhtä suurta. Aluemallissa tämä reaalipalkkakuilu kalibroidaan tasolle, joka toistaa perusvuoden alueellisen työttömyysasteen.
Toinen aluemallin erityispiirre on se, että alueellinen nettomuutto (lähtömuutto-tulomuutto) on huomioitu. Nettomuuttoa selittää alueen suhteellinen talouskasvu ja suhteellinen työttömyysaste. Edellistä mitataan alueen BKT:n ja koko maan BKT:n suhteella. Jälkimmäistä taas mitataan alueen työttömyysasteen ja koko maan työttömyysasteen suhteella. Alueen muuta maata nopeampi talouskasvu ehkäisee lähtömuuttoa ja vahvistaa tulomuuttoa, jolloin nettomuutto vähenee. Alueen suhteellinen tuotannon kasvu alentaa alueen työttömyysastetta, jolloin lähtömuutto vähenee ja tulomuutto kasvaa, jolloin nettomuutto alenee.
Pendelöinti ja kauppavirrat
Aluemallia voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakas valitsee ensinnäkin tutkimusongelmaansa sopivat maakunnat ja seutukunnat. Toiseksi, mallia voidaan kehittää asiakkaan toivomusten mukaan. Parhaillaan REGFIN-aluemalliin ollaan liittämässä työssäkäynnin pendelöintiä ja kauppavirtoja. Uudet piirteet ovat kiinnostavia, koska ne mahdollistavat ns. toisen vaiheen vaikutusten analyysin.
Lähteet
Sihvonen Anitta (1997), Suuri aluepolitiikka Suomessa vuonna 1994 ja REGFIN-aluemalli, Etelä-Savon maakuntaliitto, julkaisuja 28.
Törmä Hannu, Sihvonen Anitta ja Aku Alanen (1995), Suuri aluepolitiikka Suomessa: Valtion ja KELAn vuoden 1992 budjettien alueelliset vaikutukset, Mikkelin läänin maakuntayhtymä, julkaisuja 20.
Törmä Hannu ja Rutherford Thomas (1998), Regional Computable General Equilibrium Model for Finland, Publications of Kemi-Tornio Polytechnic series E, Working Papers 1.
Törmä Hannu ja Thomas Rutherford (2002), Tornio-Kemi moottoritien rakentamisen ja toimintavaiheen aluetaloudelliset vaikutukset, Tiehallinnon Lapin tiepiirin monistesarja.
Törmä Hannu ja Rutherford Thomas (2004), Voitaisiinko Norjan aluepolitiikkamallia ja arvonlisäverouudistusta soveltaa tehokkaasti Pohjois-Suomeen?, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A 4.
Honkatukia Juha, Törmä Hannu ja Vaittinen Risto (2004), Avesta Polarit Oyjn Tornion jaloterästehtaan tuotannon kasvun aluetaloudelliset vaikutukset, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A 3.