Innostava työympäristö

• Uramahdollisuudet
• Joustavat työajat ja motivoiva palkkaus
• Osaamisen kehittäminen
• Hyvinvointi ja työn ja perheen yhteensovittaminen

Vuonna 1640 perustettu Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö ja Suomen vanhin ja monitieteisin yliopisto. Tiedekuntia on 11, ja yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja 17 muulla paikkakunnalla Suomessa. Yliopistossa suoritetaan vuosittain 5000 tutkintoa, joista tohtorintutkintoja on 470.

Strategian mukaisesti Helsingin yliopiston missio on olla Suomen monipuolisin tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja edelläkävijä. Yliopiston visiona on lujittaa asemaansa maailman parhaiden monitieteisten tutkimusyliopistojen joukossa ja toimia aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Yksi strategisista tavoitteista on olla innostava ja hyvinvoiva yhteisö. Avain strategian toteutumiseen on osaava henkilöstö. Lue lisää yliopiston arvoista ja tavoitteista Helsingin yliopiston strategiasta 2013–2016.

Yliopistolla on monipuoliset kansainväliset yhteydet ja noin 80 yhteistyösopimusta eri maanosien yliopistojen kanssa. Tutkijamme ovat paljon käytettyjä asiantuntijoita kansainvälisissä tieteellisissä yhteisöissä, tapaamisissa ja julkaisuissa. Olemme Euroopan tutkimusyliopistojen liiton (League of European Research Universities, LERU) jäsen. Helsingin yliopisto on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassa.

Yliopiston kotikaupunki Helsinki on Euroopan toiseksi pohjoisin pääkaupunki. Helsingissä asukkaita on n. 0,6 miljoonaa ja Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan muodostamalla metropolialueella asukkaita on yhteensä n. 1,3 miljoonaa. Kaupunki sijaitsee merellisessä ympäristössä Itämeren rannalla. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi kaupungissa on selkeät neljä omaleimaista vuodenaikaa. Moderni kaupunki tarjoaa monipuoliset palvelut ja toimivan joukkoliikenteen, mutta myös luonto on lähellä.

• Helsinki.fi

Uramahdollisuudet

Helsingin yliopistossa on käytössä opetus- ja tutkimushenkilöstön 4-portainen uramalli, johon kaikki opetus- ja tutkimushenkilöstön nimikkeet sijoittuvat. Malli takaa nimikkeistön selkeyden ja yhdenmukaisuuden ja luo puitteet etenemiselle akateemisella uralla.

4. porras	professori, tutkimusjohtaja ja yli-intendentti
3. porras	yliopistonlehtori ja kliininen opettaja
	yliopistotutkija, vanhempi tutkija tutkimuskoordinaattori ja intendentti
	apulaisprofessori (tenure track)
2. porras	tutkijatohtori ja yliopisto-opettaja
1. porras	tohtorikoulutettava
	erikoistuva lääkäri/hammaslääkäri/eläinlääkäri
	tutkimusavustaja ja opetusavustaja

• Yliopiston johtosäännön mukaiset kelpoisuusvaatimukset tehtäviin

Yliopistossa on käytössä opetus- ja tutkimushenkilöstön vakinaistamispolku (tenure track), jonka tavoitteena on lisätä akateemisen uran ennustettavuutta, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä edistää yliopiston kansainvälistymistä. Vakinaistamispolulle otettava henkilö palkataan apulaisprofessoriksi työsopimussuhteeseen, jonka kesto on 3–5 vuotta valitun henkilön taustan ja kokemuksen mukaan. Menestyksellisen ja ennakkoon sovitut kriteerit täyttävän työskentelyn seurauksena työsopimussuhdetta jatketaan toisella määräaikaisella työsopimuksella, jonka jälkeen henkilö voidaan vakinaistaa professoriksi.

• Lue lisää vakinaistamispolusta

Helsingin yliopistossa lähtökohtana on, että tieteellinen tutkimus ja opetustoiminta liittyvät läheisesti yhteen. Tämän vuoksi periaatteena on, että opetus- ja tutkimushenkilöstöstä kaikki opettavat ja kaikki tutkivat. Näin opetuksessa voidaan hyödyntää tuoreinta huippututkimusta ja myös nuoret, uransa alussa olevat tutkijat saavat tärkeää opetuskokemusta.

Muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö yliopistossa jakautuu hallintohenkilöstöön, IT-henkilöstöön, kirjastohenkilöstöön, liikuntahenkilöstöön, markkinointi- ja viestintähenkilöstöön, museohenkilöstöön, opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöön ja teknisen alan henkilöstöön. Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön vapaat tehtävät laitetaan ensisijaisesti sisäiseen hakuun, jolloin yliopistossa jo oleville henkilöille tarjoutuu mahdollisuus saada uutta kokemusta ja edetä urallaan yliopiston sisällä.

Joustavat työajat ja motivoiva palkkaus

Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa 1 600 tunnin vuotuista kokonaistyöaikaa. Sen vuoksi työaika on erityisen joustava: päivittäistä työaikaa ei ole, vaan työntekijä suunnittelee itse kokonaistyöajan jakautumisen vuoden ajalle. Työajan jakautumisesta eri tehtävien kesken (opetus, tutkimus, muut tehtävät) sovitaan vuosittain oman esimiehen kanssa laadittavassa työsunnitelmassa.

Muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa pääasiassa liukuvaa työaikaa. Vähintään vuoden yliopiston palveluksessa olleella vuosilomaa kertyy vuoden aikana 30 päivää, eli 6 viikkoa. Vähintään 15 vuotta palvelussuhteessa olleilla henkilöillä lomaa kertyy vuoden aikana 38 päivää.

Palkkaus perustuu Yliopistojen palkkausjärjestelmään (YPJ), jonka mukaisesti tehtävälle määritellään vaativuustaso ja työntekijälle henkilökohtaisen suoriutumisen taso.  Henkilökohtaisen suoriutumisen tasoon perustuva lisä on 4–46,3 % tehtävän vaativuustason mukaisesta palkasta. Henkilökohtaista suoriutumista arvioidaan säännöllisesti joka toinen vuosi käytävissä arviointikeskusteluissa. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus.

Osaamisen kehittäminen

Helsingin yliopisto kehittää aktiivisesti työyhteisöään ja tukee henkilöstönsä osaamista. Sekä opetus- ja tutkimushenkilöstölle että muulle henkilöstölle on tarjolla runsaasti henkilöstökoulutusta erilaisista aihepiireistä. Jatkuvan substanssiosaamisen kehittämisen lisäksi strategisena tavoitteena on vahvistaa erityisesti kansainvälisyys-, viestintä-, verkosto-, johtamis- ja talousosaamista sekä työyhteisötaitoja. Yliopiston kansainväliset yhteistyösopimukset tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuksia kansainvälisen kokemuksen hankkimiseen esimerkiksi opettaja- ja tutkijavaihdon kautta.

Uransa alussa olevien, väitöskirjatutkimusta tekevien tohtorikoulutettavien ohjaus ja opetus on varmistettu vuoden 2014 alusta alkaen käyttöön otettavassa tutkijakoulumallissa, jonka mukaan jokainen tohtorikoulutettava kuuluu tohtoriohjelmaan ja tohtoriohjelman kautta yhteen yliopiston neljästä tutkijakoulusta.

Vakituisen opetushenkilöstön mahdollisuuksia tutkimustyön edistämiseen pyritään tukemaan opetuksesta vapaiden tutkimuskausien avulla. Opetus- ja tutkimushenkilöstön pedagogista osaamista arvostetaan ja sen kehittämistä tuetaan. Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö kouluttaa yliopiston opetushenkilöstöä korkeakouluopetuksen ja -oppimisen asiantuntijoiksi. Opetuksen arvostuksen lisäämiseksi ja tunnustukseksi ansioituneille opettajille on perustettu Opettajien akatemia, joka on monialainen kollegiaalinen verkosto, johon valitaan lukuvuosittain 20 uutta jäsentä.

Hyvinvointi ja työn ja perheen yhteensovittaminen

Helsingin yliopisto panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin tarjoamalla työntekijöilleen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja yleislääkäritasoisen sairaanhoidon Lääkärikeskus Mehiläisessä. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen liikuntapalveluiden tuottaja Unisport tarjoaa yliopistolaisille edullisia ja monipuolisia liikuntapalveluita kaikilla kampuksilla.

• Unisport

Perheen ja työuran yhdistämisen tukemiseksi suomalainen lainsäädäntö takaa työntekijöille oikeuden vapaisiin silloin, kun lapsi on pieni. Äitiysvapaa on kestoltaan n. 4 kk ja alkaa yleensä kuukauden ennen lapsen arvioitua syntymäaikaa. Yliopistossa ensimmäiset 3 kk äitiysvapaasta ovat palkallisia. Äitiysvapaan jälkeen seuraava vanhempainvapaa on kestoltaan n. 6 kk, ja sen voi pitää joko lapsen äiti tai isä. Isiä varten on myös erityinen isyysvapaa, n. 9 viikkoa, joista yliopistossa 6 päivää on palkallista aikaa. Perhevapaiden palkattomilta ajoilta Kela maksaa kotona olevalle vanhemmalle päivärahaa. Näiden vapaiden jälkeen lapsen äidillä tai isällä on oikeus jäädä hoitovapaalle siihen asti kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Myös työajan lyhentäminen osittaisen hoitovapaan avulla on mahdollista siihen asti, kunnes lapsen toinen lukuvuosi peruskoulussa päättyy.

Suomessa vanhemmilla on oikeus saada lapselle kunnan järjestämä päivähoitopaikka vanhempainvapaan päätyttyä. Kunnallisen päivähoidon lisäksi tarjolla on yksityisiä päiväkoteja, joiden joukossa on myös kansainvälisiä päiväkoteja.

Suomessa lapset aloittavat 9 vuotta kestävän peruskoulun 7-vuotiaana. Pääkaupunkiseudulla on suomen- ja ruotsinkielisten koulujen lisäksi joitakin kansainvälisiä kouluja, joissa opetuskielenä on englanti, ranska, saksa tai venäjä. Suomalainen koulujärjestelmä on kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu, ja koulutus on ilmaista kaikilla tasoilla. Myöskään yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja.