Tutkimus Yhteystiedot

Käyttäytymistieteiden laitos
Puhetieteet
Siltavuorenpenger 1 A, 4. krs
PL 9, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941 29342

Sijainti

Henkilökunta
Täysinpalvelleet professorit

Käyttäytymistieteiden laitos
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Kommunikointi kuulokojeen avulla –tutkimushanke 2011-2014

Communication with the Help of Hearing Aid – research project

Kommunikaatio kuulokojeen avulla -hankkeen päätösseminaari 14.1.2015 klo 14-18.
Paikka: Helsingin yliopisto, Siltavuorenpenger 3A, Sali 302 (3. krs.)

Tilaisuutta voi seurata internetin kautta osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/kuuloseminaari

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Pyydämme Teitä ystävällisesti ilmoittautumaan tilaisuuteen oheisen linkin kautta 2.1.2015 mennessä.
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/55844/lomake.html

Päätösseminaarin ohjelma
14.00–14.20 Alkusanat ja hankkeen esittely/Minna Laakso
14.20–14.40 Kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuus/Eila Lonka Helsingin yliopisto
14.40-15.00 Asiakkaan  kokemus ja sen vastaanotto/Minna Laakso, Helsingin yliopisto
15.00–15.30 KAHVI
15.30–15.50 Päätöksenteko ja hoitoon sitoutuminen/Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto
15.50–16.10  Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa toisten kanssa/Inkeri Salmenlinna, Helsingin yliopisto
16.20–17.00 Loppukeskustelu (pj. Johanna Ruusuvuori)

TERVETULOA!

Päätösseminaarin esitykset

Alkusanat

Kuulonkuntoutuksen tuloksellisuus

Asiakkaiden kokemukset ja niiden käsittely

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa

Huonokuuloisena vuorovaikutuksessa


Tiivistelmä

Kommunikointi kuulokojeen avulla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, joka on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Tutkimuksessa tarkastellaan kuulovian sekä kuulokojekuntoutuksen vaikutuksia työikäisten ihmisten arkipäivään ja vuorovaikutukseen. Tutkimus on osa kansainvälistä Hearing Aids Communication - tutkimusverkostoa, jonka puitteissa tehdään vastaavaa tutkimusta myös Australiassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. http://www.hearing-aids-communication.org/  


Tausta

WHO:n mukaan kuulovika on ”maailmanlaajuinen haitta”, jolla on niin sosiaalista kuin taloudellistakin vaikutusta. Aikuisena hankitun kuulovian arvioidaan olevan toiseksi suurin syy sairauden vuoksi menetettyihin työvuosiin.  Kuulovian haitta koetaan ennen kaikkea sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kuulovian mukanaan tuomat stressaavat kokemukset voivat johtaa kuulovikaisen henkilön vetäytymiseen ja eristäytymiseen.  Ongelmien seurauksia voivat olla esimerkiksi hakeutuminen matalan vaatimustason tehtäviin, työstä poissaolojen määrän merkittävä lisääntyminen ja aikainen eläkkeelle siirtyminen. 


Tavoitteet

  1. Kuulovian arkielämän seurausten selvittäminen ennen ja jälkeen kuulokojeen saannin sekä pitemmällä aikavälillä – miten kuulemisen ja puheen ymmärtämisen ongelmat näkyvät arjessa itse arvioituna ja videoilta tutkittuna
  2. Miten kuulokojetta käyttävien kuulovikaisten henkilöiden vuorovaikutustilanteet sujuvat ja millaisia selviytymiskeinoja heille/heidän kanssaan kommunikoiville kehittyy seurannan aikana
  3. Kuulokojekuntoutuksen tuloksellisuuden selvittäminen – otetaanko koje käyttöön ja mitkä tekijät vaikuttavat siihen

 

Tutkittavat

Tutkimukseen rekrytoidaan työikäisiä (25-65 v.) kuulokojeen ensikäyttäjiä, joille tulee kuulokoje yhteen tai molempiin korviin. Kuulovika on laadultaan lievä-keskivaikea sensorineuraalinen etenevä kuulovika M4 (BEHL): 20-70 dB.


Aineisto

Tutkimuksessa seurataan kuulon kuntoutusta juuri ennen kuulokojeen saamista, 2 viikkoa kojeen saamisen jälkeen sekä 8 kuukautta kojeen saamisen jälkeen. Seurannan aikana tutkittava täyttää kolme kyselylomaketta ja osa heistä haastatellaan. Osalta myös videoidaan heidän käyntinsä kuulokeskuksessa (tapaamiset kuulontutkijan, lääkärin, korvakappalevalmistajan kanssa) sekä kaksi arkipäivän tilannetta työssä ja/tai kotona. Kysely- ja haastatteluaineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin. Videoaineisto analysoidaan laadullisesti keskustelunanalyysin menetelmällä
.

Tutkimuksen  yhteiskunnallinen merkitys

Tutkimuksen tuloksilla voidaan vaikuttaa työikäisten kuulovikaisten henkilöiden elämänlaadun paranemiseen. Tutkimus nostaa myös näkyväksi kuulonkuntoutuksen “parhaat audiologiset käytännöt”, joita voidaan hyödyntää kuntoutuksen mikro- ja makrotason suunnittelussa ja ammatti-ihmisten koulutuksessa.  Kansainvälisen verkoston avulla päästään vertailemaan eri maiden käytänteitä.

Yhteistyötahot  Suomessa:

  1. HUS, Silmä-korvasairaala, kuulokeskus
  2. TAYS, Korva- nenä ja kurkkutautien klinikka
  3. Työterveyslaitos http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/kuulo/Sivut/default.aspx
  4. Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö ja yhteiskuntatutkimuksen instituutti
  5. Helsingin yliopisto, puhetieteiden oppiaineryhmä
  6. Kuulotekniikka, Tampere
  7. Oticon, Helsinki
  8. Widex, Helsinki

 

Tutkijat

Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos, logopedia:
Minna Laakso, Eila Lonka, Inkeri Salmenlinna, Tarja Aaltonen
graduntekijät: Vappu Carlson, Mervi Karhunen, Vilma Martikainen, Tiina Pakka, Kati Turunen, Elviira Kontosalo

Työterveyslaitos, Työkyvyn ja terveyden edistäminen:
Inka Koskela, Johanna Ruusuvuori, Päivi Husman, Nina Nevala, Pirjo Juvonen-Posti, Sanna Mäkynen, Aija Logren

Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö:
Johanna Ruusuvuori, Aija Logren, Aku Kallio
graduntekijät: Susanna Koski, Juha Ranta, Sanni Vatanen, Anna-Kaisa Salonen

 

Julkaisut

Aaltonen, T. (2014) Kuulla ja tulla kuulluksi – kokemuskerronta osana kuulokojekuntoutusta. Julkaisussa Hyvän elämän sosiaalipsykologia. Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi. Toim. P. Kuusela & M. Saastamoinen. Kuopio: UNIpress. Ss. 173 – 192.

Aaltonen, T, Aro, J., Laakso, M., Lonka, E. & Ruusuvuori, J. (2013) Hahmoton häpeä ja kuulokojekuntoutus. Kuntoutus 2, 17 – 28.

Aaltonen, T. & Vatanen, S. (2013) Kuulon heikkenemiseen ja kuulokojeeseen liittyvä häpeä.  Julkaisussa Jaakkola, M. & Sjösten, N. (toim. ) Sisäkorvaistutteet vanhuksilla, kuulovammaiset työelämässä, kielet ja kulttuuri. XXXIV valtakunnalliset audiologian päivät. Suomen audiologinen yhdistys – Finlands audiologiska forening r.y. Ss. 42 – 58.

Koskela, I. Ruusuvuori, J., Juvonen-Posti, P., Nevala, N. &  Husman, P. (2013)  Kuulokojeen käyttäjät työelämässä. Monimenetelmäinen tutkimus kuulokojeen käytön esteistä ja edisteistä työelämässäHelsinki: Työterveyslaitos. Julkaisu luettavissa: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Kuulokojeen_kayttajat_tyoelamassa.aspx

Pakka, Tiina (2014) Työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien kuulokojekuntoutuksen vaikuttavuus kommunikaation ja elämänlaadun näkökulmista. Puheterapeutti 2 (2014).

Pakka, T & Lonka, E  (2013) Työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien kuulokojekuntoutuksen vaikuttavuus. Julkaisussa Jaakkola, M. & Sjösten, N. (toim. ) Sisäkorvaistutteet vanhuksilla, kuulovammaiset työelämässä, kielet ja kulttuuri. XXXIV valtakunnalliset audiologian päivät. Suomen audiologinen yhdistys – Finlands audiologiska forening r.y. Ss. 30 - 41.

Ruusuvuori, J & Koskela, I (2013) Kuulokojeen käyttäjät työelämässä. Julkaisussa Jaakkola, M. & Sjösten, N. (toim. ) Sisäkorvaistutteet vanhuksilla, kuulovammaiset työelämässä, kielet ja kulttuuri. XXXIV valtakunnalliset audiologian päivät. Suomen audiologinen yhdistys – Finlands audiologiska forening r.y. Ss. 25 - 29. 

Tyosuojelurahaston – rahoittamaan osahankkeeseen liittyvä verkkomateriaali:  www.ttl.fi/kuuletyossa

 

Seminaarit, esittelyt, esitelmät ja luennot

Hankkeen aikana järjestetyt tapahtumat ja hankkeen aiheesta pidetyt esittelyt ja esitelmät löytyvät täältä.

 

Valmistuneet pro gradu -tutkielmat

Carlson, V. (2012) Asiakkaan kokemusten vastaanotto kuulonkuntoutuksen alkuvaiheessa – keskustelunanalyyttinen tutkimus audionomin ja asiakkaan välisestä vuorovaikutuksesta.  Logopedian oppiaine,  Helsingin yliopisto.

Karhunen, M. (2013) Kysyminen osallistumisen ilmentäjänä kuulokojeen ensikäyttäjien ja heidän läheistensä keskusteluissa. Logopedian oppiaine,  Helsingin yliopisto.

Koski, S. (2013) Kuulokojeen käyttöönotto kuntoutumisprosessina – uhka vai mahdollisuus? Sosiaalipsykologian oppiaine, Tampereen yliopisto. Luettavissa:  http://tampub.uta.fi/handle/10024/84584

Pakka, T. (2013) Työikäisten kuulokojeen ensikäyttäjien kuulokojekuntoutuksen vaikuttavuus kommunikaation ja elämänlaadun näkökulmista. Logopedian oppiaine,  Helsingin yliopisto.

Ranta, J. (2013) Kuulokojerepresentaatiot – pieni, pienempi, paras? Tutkimus kuulokojeiden kulttuurisesta esittämisestä valtamedioissa. Sosiaalipsykologian oppiaine, Tampereen yliopisto. Luettavissa: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94771/GRADU-1387362856.pdf?sequence=1

Turunen, K. (2011) Kuulokojeen ensikäyttäjien odotukset ja kokemukset kuulokojeesta ja sen vaikutuksista. Logopedian oppiaine, Helsingin yliopisto.

Vatanen, S. (2013) Huonokuuloisuuden stigma. Kehysanalyysi kuulokojeen käyttäjien kokemuksista. Sosiologian oppiaine, Tampereen yliopisto.  Luettavissa: http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84423/gradu06621.pdf?sequence=1


Käyttäytymistieteiden laitos

Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Helsingin yliopisto