Puheaktit

Puhesuorituksia voidaan pitää Austinin ja Searlen mukaan puheakteina, jotka voivat olla väitteitä, kysymyksiä, kehoituksia, käskyjä, pyyntöjä, huudahduksia, tervehdyksiä jne. Puheakti kattaa siten laajemman kentän ilmauksista kuin aiempi lausetyypin käsite. Puheaktia voidaan pitää funktionaalisena yksikkönä. "Puheaktin" sijasta voidaan käyttää myös kommunikatiivisen aktin nimitystä.

Kysymyssanakysymysten perustaajuuskontuurin alkukorkeus

Seuraavassa käsitellään esimerkinomaisesti suomen kielen kysymysten (interrogatiivisten ilmausten) prosodiaa, lähinnä kysymyssanakysymysten perustaajuuskontuureja. Keinona on käytetty puhujan erityyppisten puheaktien perustaajuuskontuurien asettelua päällekkäin samaan graafiseen esitykseen, jolloin ne yhdessä muodostavat puhujan käyttämän pragmaattisen äänialan, jossa aikadimensiokin otetaan mukaan. Kun yksittäisten puheaktien tai saman puheaktin edustumien perustaajuuskontuurit osoitetaan äänialassa eritysmerkinnällä, voidaan todeta, onko tietyllä yksittäisilmauksella tai saman puheaktin edustajilla muista puheakteista erottuvia yhteisiä piirteitä (Iivonen 1999c).

Suomen kielen kysymyssanalla (mikä, kuka) alkavia kysymyslauseita on luonnehdittu niin, että niissä on korkea perustaajuuden huippu alussa (Hirvonen 1970).

Koska perustaajuuskontuurin alkukorkeus näyttelee huomattavan suurta funktionaalista osaa, on kysymyslauseiden ohella tarkasteltava myös muunlaisia ilmaustyyppejä. Intonaatiolla (sävekululla) on huomattava funktionaalinen merkitys ilmausten tekstuaalisessa jäsennyksessä, esimerkiksi television ja radion uutisten jäsentelyssä uutisiksi (Iivonen 1983; Iivonen, Niemi & Paananen 1995), ja tyypillistä on uutisen alun korkea perustaajuushuippu alun markkerina.

Studiolauseet osoittavatkin, että kysymyssanakysymysten perustaajuuden alkuhuippu toteutuu säännöllisesti. Korkea alkuhuippu on tulkittu kuitenkin pikemminkin kysymyssanalle asettuvan painon (kysyttävän asian, lauseen reeman) osoitukseksi kuin varsinaiseksi kysymyksen funktionaaliseksi markkeriksi.

Radionäytelmän (Thomas Mannin "Zauberberg" suomenkielisenä dramatisointina) lauseiden analyysi osoittaa osin samanlaista tendenssiä kuin studiolauseet.

Radionäytelmän aineisto osoittaa kuitenkin kompleksisempaa perustaajuusvaihtelua kuin studiolauseet. Osa kysymyssanakysymyksistä (mustat kontuurit) osoittavat äänialan korkeimpia alkuhuippuja, mutta osassa niiden huiput ovatkin äänialan keskivaiheilla. Voidaan päätellä, että ilmauksiin kätkeytyy muita perustaajuuteen vaikuttavia, kontekstuaalisia tekijöitä.

Spontaanista puheesta laadittu vastaava vertailu osoittaa puhujan huomattavampaa perustaajuuden vaihtelua kuin kahdessa edellisessä esimerkissä. Spontaanissa puheessa erilaiset keskustelufunktiot ja tilannekohtaiset tekijät vaikuttavat prosodiaan, ja puhujan emootiot ja asenteet pääsevät enemmän ilmi. Kysymyssanalauseiden alkuhuippu ilmenee esimerkissä vaihtelevilla korkeuksilla. Koko aineiston muodostamaan äänialaan sijoitettu, tavuittain esitetyssä esimerkkilauseessa (No, mistä sä tiesit et se on vaahteranlehti?) ilmenee erityisen korkea taso kysymyssanan alussa ja koko lause on puhujan lauseista koostuvan äänialan yläreunalla. Puhuja on ääntänyt lauseen voimakkaasti hämmästyneenä.

Kysymyssanakysymykset: studiopuhe Naispuhuja NA:n tuottamat, koetta varten suunnitellut 19 lausetta, jotka esiintyivät osin minidialogeissa. Ilmausten perustaajuuskontuurit asetettu päällekkäin samaan kuvaan. Kysymyssanakysymykset merkitty mustalla, muut sinisellä. Kuva osoittaa, että kysymyssanakysymysten alussa toteutuu perustaajuuden huippukohta, jonka jälkeen perustaajuus laskee puhujan äänialan neutraalille tasolle. Perustaajuusanalyysit tehty SoundScope-ohjelmalla. Kuva piirretty Intonaatiovertailu-ohjelmalla.

Kysymyssanakysymykset: radionäytelmä Miesnäyttelijän tuottamat, radionäytelmästä poimitut 14 lausetta. Ilmausten perustaajuuskontuurit asetettu päällekkäin samaan kuvaan. Kysymyssanakysymykset merkitty mustalla ja muut ilmaukset sinisellä. Kuva osoittaa, että kysymyssanakysymysten alussa toteutuu kyllä perustaajuuden huippukohta, mutta sen korkeus vaihtelee huomattavammin kuin studiolauseissa. Voidaan olettaa, että perustaajuuteen on vaikuttanut muitakin tekijöitä kuin kysymysfunktio. Perustaajuusanalyysit tehty SoundScope-ohjelmalla. Kuva piirretty Intonaatiovertailu-ohjelmalla.

Sivun alkuun

Kysymyssanakysymykset: spontaani keskustelu Miespuhuja OI:n tuottamat, spontaanista radiokeskustelusta poimitut 18 ilmausta. Toimittajaisä keskusteli tyttärensä Ineksen kanssa metsässä havaituista kohteista, kun Ineksen silmät oli peitetty liinalla, ja Ines pyrki kädellä tunnustelemalla tunnistamaan kohteita. Kysymyssanakysymykset on merkitty mustalla ja muut ilmaukset keltaisella. Kuvaan on piirretty myös lauseen "No, mistä sä tiesit, et se on VAAHteranlehti?" perustaajuuden korkeus tavuittain (rengastetut tavut). Asettamalla jokin tutkittava lause puhujan käyttämän pragmaattisen äänialan päälle, voidaan tehdä tarkempia havaintoja lauseen prosodiasta. Kuva osoittaa, että kysymyssanakysymysten alussa toteutuu kyllä perustaajuuden huippukohta, mutta sen korkeus vaihtelee huomattavammin kuin studiolauseissa. Voidaan olettaa, että perustaajuuteen on vaikuttanut muitakin tekijöitä kuin kysymysfunktio. Puhujan ääniala on laajempi kuin radionäytelmän puhujalla. Tavuittain kirjattu lause on vahvasti ihmettelevä, ja sen taso nousee korkeimmalle koko aineistossa. Ilmaus alkaa painottomalla "no"-sanalla, joka jää perustaajuudeltaan alemmalle tasolle. Kysymyssanan ensi tavu saa korkeimman huipun. Erityisen painollinen tavu "VAAH" saa myös huomattavan huipun, ja perustaajuus laskee saman tavun sisällä yli 100 Hz ("vaah"). Perustaajuusanalyysit tehty SoundScope-ohjelmalla. Kuva piirretty Intonaatiovertailu-ohjelmalla. Puhujan perustaajuuskontuurit asetettu päällekkäin samaan kuvaan. Ajallisesti pitkien lauseiden vuoksi joidenkin lauseiden kontuurit eivät näy kuvassa kokonaisina.

Sivun alkuun

Fonetiikan laitos

Haku: Yhdistely: Ja Tai Muoto: Pitkä Lyhyt Lajittelu: Pisteet Aika Otsikko Pisteet käänteisenä Aika käänteisenä Otsikko käänteisenä