Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
 
Biologian oppiminen 2000-luvulla – Määritysopas
Määritysoppaan rakenne:
Yhteystiedot:
Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitos
Siltavuorenpenger 20 R(PL 9)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 1912 9611
Rantavyöhykkeen leviä

Vesissä kasvaa leviä, joskus paljonkin kasvien (PLANTAE) näköisiä, mutta omaan eliöryhmäänsä (ALGAE) kuuluvia eliöitä. Useimmat levälajit ovat mikroskooppisen pieniä. Toisinaan niistä muodostuu silmin näkyvää levämassaa tai -hiutaleita.

Merissä levät voivat olla suuria, jopa metrien pituisia, leveitä ja rotevia. Myös vähäsuolaisessa Itämeressä elää useita pelkin silmin näkyviä levälajeja, joista ruskoleviin kuuluva RAKKOLEVÄ on komein. Se kasvaa kalliorannoilla vedenalaisina niittyinä (matalassa) tai pensaina (syvemmällä) ja tarjoaa suojan kokonaiselle siihen tukeutuvalle eliöstölle, johon kuuluu pienempiä leviä ja sekä selkärangattomia, että selkärankaisia eläimiä.

Monet Itämeressä elävät levät ovat hentoja ja rihmamaisia. Niistä viherleviin kuuluva ahdinparta muodostaa vesirajan tuntumaan oman selvästi erottuvan vyöhykkeensä. Veden pintakalvon läpi näkee myös jouhileviä (kuuluu ruskoleviin) ja kirkkaanvihreitä, pulleita suolileviä (viherlevä). Punahelmilevä ja muut punalevät elävät syvemmällä mattomaisina kasvustoina.

Linkkejä

Ajankohtainen levätilanne Ympäristöhallinto

Baltic Online Tietoa Itämerestä

Itämeren leviä Itämeren portaali

Itämeren levätilanne Merentutkimuslaitos

Myrkylliset levät Pelastustoimi

Uhanalaiset levät Ympäristöhallinto

Kirjallisuutta

Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.

 

Lue, tallenna tai tulosta: Levät (kirjan luku pdf-tiedostona 190 Kt)