Yliopiston etusivulle Suomeksi På svenska In English
Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
 
Biologian oppiminen 2000-luvulla – Määritysopas
Määritysoppaan rakenne:
Yhteystiedot:
Helsingin yliopiston Soveltavan kasvatustieteen laitos
Siltavuorenpenger 20 R(PL 9)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 1911 (yliopiston vaihde)
fax (09) 1912 9611
Sienet ja jäkälät
 Kuva: Tommi Natri 2004

Sienet

Sienet on joskus luettu kasveihin. Nykyisin niiden katsotaan muodostavan oman sienikuntansa kasvien ja eläinten rinnalle. Sienet ovat itiöitä tuottavia ja viherhiukkasettomia aitotumallisia eliöitä, joiden tavallisesti rihmamaiset kasvustot rakentuvat pääosin kitiinistä tai selluloosasta. Yleensä sienet pystyvät lisääntymään sekä suvuttomasti (=kasvullisesti) että suvullisesti, jolloin kaksi sopivaa tumaa yhdistyy. Itiöitä muodostuu suvullisen lisääntymisen tuloksena. Sienikuntaan kuuluu valtavasti lajeja, joista suurin osa on melko huomaamattomia kuten erilaiset homesienet. Kehittyneimpinä sieniryhminä pidetään kotelosieniä (mm. jäkälät) ja kantasieniä (esim. helttasienet, tatit, käävät, orakkaat, tuhkelot, ruoste- ja nokisienet). Monet niistä ovat jonkin kasvilajin tai -ryhmän seuralaisia ja elävät sen kanssa esimerkiksi symbioosissa (sienijuuri eli mykorritsa).

Linkkejä

Ruokasienet Arktiset Aromit Ry

Sarin sienigalleria Sari Kaipainen

Sienet Koulukanava WSOY oppimateriaalit

Sienet koulutuspaketti Valtioneuvosto

Uhanalaiset sienet Ympäristöhallinto

Kirjallisuutta

Rassi, P., Alanen A., Kanerva, T., Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s.

Metsäsieni-projekti, 1998-1999, loppuraportti, Lounais-Suomen Metsäkeskus

Sienitietoa matkailijoille, Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri, Mirja Virta, 1997

 

Lue, tallenna tai tulosta: Sienet (kirjan luku pdf-tiedostona 520 Kt)