Helsingin yliopisto

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

Kansainväliset suhteet akateemisena oppiaineena perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tavoitteena oli tutkia sotien syitä, jotta opittaisiin toimimaan niin, ettei ensimmäisen maailmansodan katastrofi enää koskaan toistuisi. Tässä mielessä kansainvälisen politiikan tutkimus oli alun perin nimenomaan rauhantutkimusta. Myös ulkopolitiikan, diplomatian, valtiomiestaitojen ja kansainvälisten järjestöjen toiminnan opettaminen kuului perinteiseen kansainväliseen politiikkaan.

Maailmanpolitiikka kattaa laajemman alueen kuin perinteinen kansainväliset suhteet. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla tutkitaan kansainvälistä yhteiskuntaa sekä eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista; rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä; sekä globaalia hallintaa ja maailmantalouden kehitystä. Tarkastelun kohteena on paitsi politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, niin myös sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja jakautuu kolmeen erikoistumisalueeseen:

(1) Kansainvälisen yhteiskunnan analyysi keskittyy kansojen ja valtioiden suhteisiin, valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, valtioiden aseman ja roolin dynamiikkaan, sekä kansainvälisen yhteiskunnan instituutioihin -- esimerkiksi valtiosuvereniteettiin, diplomatiaan ja kansainväliseen oikeuteen -- ja niiden geo-historiallisiin muutoksiin. Miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja miten keskeiset poliittiset päätökset syntyvät? Mikä selittää unilateralismin tai multilateralismin? Missä mielessä laillisuuperiaate vallitsee kansainvälisessä yhteiskunnassa? Voiko valtioiden yhteiskunta muuttua yhteiskunnaksi myös sanan jossain muussa mielessä?

(2) Rauhan ja konfliktin tutkimus on nimensä mukaisesti sodan ja poliittisen väkivallan selittämistä ja rauhan ehtojen tutkimista. Siihen kuuluu myös kriittinen turvallisuuden ja identiteettien tutkimus. Miten väkivaltainen konflikti voidaan muuntaa rauhanomaiseksi politiikaksi? Ovatko humanitaariset interventiot oikeutettuja? Mikä on turvallisuusyhteisö?

(3) Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta tarkoittaa kahta erilaista asiaa. Yhtäältä se on tarkastelukulma, jossa taloudelliset (valta)suhteet toimivat monien ilmiöiden keskeisenä selittäjänä. Se voi siis olla haastaja ’ulkopolitiikan ja diplomatian’ tai ’rauhan- ja konfliktintutkimuksen’ monille teorioille. Toisaalta se on myös tutkimuskohde. Miten valtioiden talousulkopolitiikka ja maailmantalouden hallinta ja säätely muotoutuu? Mitä on globalisaatio ja mitä vaikutuksia sillä on?

Erikoistumisalueet eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta niillä on kuitenkin selkeä oma profiilinsa. Monissa yliopistoissa maailmalla ne ovat omia oppiaineitaan.

Helsingin yliopistossa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelussa on otettu huomioon niin ammattikäytäntöjen kuin alan tutkimuksenkin uudistuminen. Politiikka ja hallinto sekä kansalliset, eurooppalaiset ja globaalit kysymykset kietoutuvat nykyään entistä monimutkaisemmin yhteen. Yleinen valtio-oppi on mukana monitieteisessä EU-opintokokonaisuudessa, jota suositellaan Euroopan unionista kiinnostuneille maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille sivuaineeksi.