Helsingin yliopisto

Opiskelemaan yleistä valtio-oppia?

Yleinen valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opiskelun tavoitteena on kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa. Samalla opitaan kyky kehittää tähän tietoon perustuvaa käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissäkin organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin.

Poliittista toimintaa kuvataan usein valtiolliseen tai globaaliin päätöksentekoon liittyväksi vallankäytöksi ja yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkomiseksi. Hallinto käsitetään puolestaan usein näin syntyneiden päätösten valmisteluksi ja toimeenpanoksi. Politiikka ja hallinto tulevat kuitenkin esiin kaikkien organisaatioiden toiminnassa, kuten kuntien, järjestöjen ja yritysten toiminnassa sekä yhteiskunnallisissa liikkeissä ja niiden johtamisessa. Nämä ovat monesti läheisessä yhteydessä valtiolliseen toimintaan paikallisesti, alueellisesti tai kansainvälisesti.

Valtio-oppia opiskellaan kolmella opintolinjalla, joista yksi valitaan yliopistoon pyrittäessä. Linjat ovat politiikan tutkimuksen linja, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen linja. Opetus nojaa alkuvaiheessa yhteiseen perusrunkoon, jonka jälkeen opiskelija jatkaa omalla linjallaan. Linjajaosta huolimatta oppiaineessa on kaikille yhteisiä opintoja, jossa yhdistetään uudella tavalla poliittinen, hallinnollinen, kansallinen ja globaali näkökulma.

Politiikan tutkimuksen linjalla opetus kohdistuu politiikan teoriaan, politiikan ilmiöön elämän eri alueilla, eri maiden poliittisiin järjestelmiin, kansalaisten poliittisiin valmiuksiin ja poliittiseen käyttäytymiseen, poliittisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen sekä poliittiseen kulttuuriin, kuten uusiin poliittisiin liikkeisiin ja politiikan kieleen. Erityisesti pyritään vertaillen ja opiskelijoita tutkimuksen tekoon opastaen selventämään Suomen asemaa yleiseurooppalaisessa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla opetus kohdistuu julkisiin organisaatioihin ja niiden erilaisiin johtamistapoihin, Euroopan unioniin, hallinnon ja organisaatioiden kulttuuriin ja etiikkaan, hallinnon kansallisten muotojen vertailuun, kansainvälisiin organisaatioihin, hallinnon kansallisten ja kansainvälisten muotojen uudistamisen sekä niiden arvioimiseen unohtamatta uudistamisen yhteyttä julkisen ja yksityisen sektorin toimintamuotojen lähentymiseen.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla tutkitaan diplomatian toimintaa ja eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista; rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä; sekä globaalia hallintaa ja maailmantalouden kehitystä. Tarkastelun kohteena on politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, sekä sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla opiskelevat valitsevat jonkin kolmesta erikoistumisalueesta (kansainvälisen yhteiskunnan analyysi, rauhan- ja konfliktintutkimus, globaali poliittinen talous ja globaali hallinta), johon syventyvät tarkemmin.