Helsingin yliopisto

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen näkökulma todellisuuteen poikkeaa oikeustieteellisestä ja kauppatieteellisestä näkökulmasta. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla pureudutaan tosiasiallisiin tapahtumiin hallinnossa ja organisaatioissa, ei vain siihen miten lakipykälien mukaan pitäisi toimia.Lisäksi yksityisen voitontavoittelun rinnalla nähdään muitakin arvoja, joita organisaatioiden toiminnalla ja johtamisella voidaan edistää – paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Tällöin huomio kohdistuu julkisiin organisaatioihin, usein vapaaehtoistyöhön nojaavaan järjestösektoriin (ns. kolmanteen sektoriin) ja erilaisiin uudistusliikkeisiin, jotka kaikki voivat toimia myös kansainvälisesti. Näkökulma ei ole koskaan yksisilmäinen, sillä alan tutkimuksessa hyödynnetään filosofian, historian, psykologian, taloustieteen ja politiikan tutkimuksen tuloksia.

Helsingin yliopistossa hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen opiskelussa on otettu huomioon niin ammattikäytäntöjen kuin alan tutkimuksenkin uudistuminen. Opiskeluun sisältyy myös politiikan ja maailmanpolitiikan opintoja. Toinen vahvuus on mahdollisuus johtamisen opiskeluun omien pääaineopintojen rinnalla. Johtamisen sivuaineopintoja on mahdollista jatkaa aina laajaksi sivuaineeksi asti (60 opintopistettä).

Kolmas vahvuus on EU-aiheiden opiskelu. Yleinen valtio-oppi on mukana monitieteisessä EU-opintokokonaisuudessa, jonka voit vapaasti yhdistää sivuaineopintoihisi. Yhdistettynä yllä kuvatut kolme vahvuutta luovat tutkinnon, jota ei voi suorittaa missään muussa suomalaisessa yliopistossa.

Hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen opiskelusta hyötyy monella tavalla, sillä jokainen tarvitsee näitä tietoja työelämässä ja itse asiassa oman elämänsä hallinnassa. Työelämä rakentuu organisaatioista ja johtamisesta – on sitten kyse julkisesta sektorista, yrityksistä tai järjestöistä tai oli kyse paikallisista, alueellisista, kansallisista tai kansainvälisistä asioista. Vaikka et valmistumisesi jälkeen toimisi heti johtajana, työsi on kuitenkin osa johtamisfunktiota. Lisäksi ymmärrät kansalaisena ja organisaation jäsenenä paremmin, mikä maailmaa pyörittää. Ja vapaa-aikasi nautintoja ei verota ainakaan tietoon perustuva kyvyttömyys järjestellä käytännön asioita.

Moniin yhteiskunnan ja työelämän ongelmiin – meillä ja muualla – löytyy selityksiä ja muutoksen avaimia, kun pohjatiedot ovat kunnossa. Itse asiassa monet yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnon suorittaneet kilpailevat kanssasi samoista työpaikoista (esim. yritysten sekä valtion ja kuntien konsultointi, henkilöstöasiat, koulutustehtävät, taloussuunnittelu, tiedotus, johtamistehtävät, EU-tehtävät). Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan tutkinnolla sinulla on kuitenkin tutkinnossa jo suuri osa sitä osaamista, jonka muut yrittävät hankkia osallistumalla erilaisille kursseille tutkinto-opiskelun jälkeen. Lähtöasemasi on näin ollen usein selvästi parempi. Kun joskus sanotaan, että tieteellisestä opiskelusta ei ole hyötyä käytännön työelämässä, on kyseessä usein väärinymmärrys. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla väärin ymmärtämisen vaara on harvinaisen vähäinen, sillä tieteellisten teorioiden yhteydet käytännön arkeen ja omiin kokemuksiin ovat ilmeiset – vaikka et tuntisi omakohtaisesti muita kuin suomalaisia kouluorganisaatioita.