Helsingin yliopisto

Tervetuloa yleisen valtio-opin www-sivuille!

 

 

 

 

 

Yleinen valtio-oppi on yksi valtiotieteellisen tiedekunnan suurimmista oppiaineista, jonka ydin on noin 50 opettajan ja tutkijan sekä 700 perustutkinto-opiskelijan ja 150 jatko-opiskelijan muodostama akateeminen yhteisö. Sivuaineopiskelijat mukaan lukien yhteisön jäsenmäärä nousee yli 2 000:n. Oppiaineena valtio-oppi perustettiin ennen kaikkea virkamieskoulutuksen tarpeisiin, mutta vuosikymmenten kuluessa ja oppiaineen kasvaessa valtio-opin yhteydet muualle yhteiskuntaan ovat laajentuneet ja samalla oppisisältöjen kriittinen etäisyys valtakeskuksiin on lisääntynyt. 

Valtio-opin täsmällinen määritteleminen on vaikeaa, mutta yleisesti katsotaan, että valtio-oppi on vallankäyttöä, hallitsemista, poliittista osallistumista ja järjestäytymistä sekä kollektiivisia ristiriitoja ja niiden sovittelua tutkiva yhteiskuntatiede. Helsingin yliopistossa yleisen valtio-opin tutkimusalaan kuuluvat myös hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen tutkimus sekä kansainvälisten suhteiden ja globaalien poliittisten ilmiöiden tutkimus. Moderni valtio-oppi on irtaantunut perinteisestä valtiokeskeisyydestä ja kattaa nykyisellään – valtion lisäksi – erittäin suuren tutkimuskohteiden kirjon julkisjohtamisesta kansanäänestyksiin ja monikansallisten yritysten yhteiskuntavastuuseen. Joidenkin mielestä politiikkaa on kaikkialla, kun taas toiset ajattelevat, että politiikkaa on vain rajatuissa yhteyksissä. Myös politiikan alueesta ja luonteesta käytävä keskustelu kuuluu valtio-oppiin. Erilaisten yleisten tutkimusintressien mukaan valtio-oppi jakaantuu kolmeen opintolinjaan, politiikan tutkimukseen, hallinnon ja organisaatioiden tutkimukseen ja maailmanpolitiikan tutkimukseen. Suomessa vain Helsingin yliopistossa nämä kolme opintolinjaa esiintyvät samassa oppiaineessa.

Ajankohtaista

XLIV Politiikan tutkimuksen päivät 2012