Kauppasienet ja myrkkysienet - Sienten kerääminen

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis). Kuva: Marja Härkönen

Etusivu | Yleistä | Tunnistaminen | Kerääminen | Säilöminen | Sienimyrkyt | Myrkytykset

Pinkat: Kauppasienet

Sienten kerääminen kuuluu marjojen tapaan jokamiehenoikeuksien piiriin. Ruokasienet eivät Suomen metsistä heti keräämällä lopu, koska arviolta vain pari prosenttia sienisadosta saadaan kerättyä. Jokaiselle siis riittänee parhaitakin ruokasieniä ainakin kotitarpeiksi, kunhan vain jaksaa nähdä vaivaa sopivien sienipaikkojen etsimisessä.

Yleensä ruokasienestäjät keräävät vain muutamia lajeja, johon suurimmalla osalla kuuluvat samat vahverot, rouskut ja tatit. Jos siis yli 20 kauppasienen valikoimasta opettelee myös vähemmän kerättyjä sieniä, kuten orakkaita ja haperoita, voi satoa saada mukavasti myös paljon sienestetyistä metsistä.

Välineet ja perkaaminen

Sienimetsälle tarvitaan vain tukeva sienikori ja sieniveitsi, jossa on harja. Laakea, suuren pinta-alan omaava, ilmava pärekori on sienten keräämisen paras. Pelkkään muovipussiin sieniä ei kannata kerätä, koska siinä ne litistyvät ja myös sienten pilaantuminen nopeutuu umpinaisessa tilassa. Mikäli sieniä ei säilytä pussissa pitkään, ovat korissa olevat pikkumuovipussit, esim. pakastepussit, melko käteviä. Ne takaavat sen, etteivät esipuhdistetut sienet roskaannu uudelleen ja erilaisten ruokasienten lajittelu pusseihin onnistuu hyvin.

Sienet on syytä poimia maasta kokonaisina, jotta sienen eri osat ovat nähtävillä tunnistusta varten. Syötäväksi varmasti tunnistetut sienet on hyvä perata metsässä saman tien. Sienet kannattaa puhdistaa harjalla suurimmista roskista ja poistaa jalan multainen tyvi. Isoimmat sienet voi halkaista tarkistaakseen toukkaisuuden. Näin välttyy turhaan kantamasta toukkaisia sieniä kotiin asti.

Jatkokäsittely

Metsästä palattua sienet on viimeistään syytä perata ja mielellään myös jatkokäsitellä saman päivän aikana. Vain muutamat lajit, kuten kelta- ja suppilovahverot, säilyvät tuoreeltaan viileässä useita päiviä.

Useimmat rouskut, kirpeät haperot, mesisienet ja mm. härmämalikka on keitettävä ennen ruuaksi valmistamista. Muutaman minuutin, joillakin rouskuilla useamman minuutin, keittämisen jälkeen sienet huuhdellaan kylmässä vedessä. Keitinvesi kaadetaan pois. Keittämistä ei kuitenkaan kannata käyttää varotoimenpiteenä kaikille sienille, koska se ei poista vaarallisimpien myrkkysientemme myrkkyjä. Keittäminen myös poistaa turhaan sienen maku- ja ravintoaineita niiden lajien kohdalla, joissa keittäminen ei ole tarpeen.