52063 Sienituntemus (2 op) - Kärpässienet

Punakärpässieni (Amanita muscaria). Kuva: Marja Härkönen

Kurssi-info | Tatit | Rouskut | Haperot | Seitikit | Malikat, vahakkaat ja valmuskat | Kärpässienet | Kääväkkäät

Alipinkka: Agaricales - vaaleaitiöisiä helttasieniä

(Vanha Pinkka: Agaricales - vaaleaitiöisiä helttasieniä)


Kärpässienet (Amanita) on suhteellisen helppo tunnistaa suvulleen. Kaikkia kärpässieniä yhdistäviä tuntomerkkejä ovat jalan tyven tuppi tai suomuinen pullistuma sekä vaaleat tai valkoiset, irtotyviset heltat. Lisäksi monella lajilla on lakin pinnalla suojusjätteitä ja jalassa rengas. Lajeilta, joilta rengas puuttuu, on lakin reuna yleensä kampauurteinen. Kaikki kärpässienemme ovat puiden mykorritsasieniä.

Suvun lajit ovat keskikokoisia tai jopa kookkaita, osa kauniin värikkäitä lakistaan. Tunnusomaista kärpässienten ulkonäölle on pitkä jalka, joka on monesti hoikka verrattuna lakkiin.

Nuorta kehittyvää kärpässientä suojaa vaalea tai kellertävä kalvomainen suojus, josta voi itiöemän kasvaessa jäädä suojusjätteitä lakin pinnalle ja jalan tyveen tuppi tai suomuja. Lisäksi helttoja suojaavasta suojuksesta jää osalle lajeista jalkaan selvästi havaittava rengas.

On kuitenkin syytä muistaa, että pelkkä rengas on huono tuntomerkki sienten määrityksessä. Monissa muissakin suvuissa on renkaallisia lajeja, mm. ukonsienissä ja ryhäkkäissä ja toisaalta kärpässienten rengas voi helposti irrota.

Kärpässienillä valkoiset tai kellertävät heltat ovat irtotyviset ja itiöpöly on valkoista.

Kärpässienet voidaan jakaa kahteen ryhmään: renkaalliset ja renkaattomat kärpässienet. Renkaalliset kärpässienet ovat yleensä tukevampia ja niiden lakissa on usein suojusjätteitä. Tähän ryhmään kuuluvat parhaiten tunnetut lajimme, kuten punakärpässieni sekä valtaosa myrkyllisistä kärpässienistämme.

Renkaattomat kärpässienet ovat yleensä hennompia ja hauraampia. Lisäksi niillä on usein selkeä tuppi ja lakin reuna on leveälti kampauurteinen. Myös renkaattomilla kärpässienillä on rengas - se vain yleensä jää huomaamatta: jalka kasvaa pituutta renkaan yläpuolelta, jolloin rengas jää piiloon jalan tuppeen. Ilmeisesti valtaosa renkaattomista kärpässienistä on ruokasieniksi kelpaavia.  

Meillä tavattavista kärpässienistä kaksi on tappavan myrkyllisiä; valkokärpässieni ja kavalakärpässieni, joskin jälkimmäistä tavataan vain aivan maamme lounaisosissa. Lisäksi meillä on muutamia jonkin verran myrkyllisiä lajeja; mm. puna-, rusko- ja pantterikärpässieni.

Monet kärpässienilajeista on syötäväksi kelpaavia, mutta joukossa ei liene yhtään maultaan herkullista, toisin kuin Etelä- ja Keski-Euroopassa, jossa keisarikärpässientä (A. caesarea) arvostetaan suuresti ruokasienenä. Koska osa lajeista on myrkyllisiä, kärpässienten kerääminen ruoaksi tulisi jättää ainoastaan kokeneille harrastajille.

Kärpässienet ovat lajimäärältään pienehkö suku. Tällä hetkellä tunnettujen lajien määrä on 24. Vaikka kärpässienet ovat isoja, kauniita, helposti suvulleen tunnistettavia ja myrkyllisyytensä vuoksi ihmisiä kiinnostavia, ovat tiedot maamme lajistosta vielä puutteelliset. Etenkin renkaattomissa kärpässienissä voidaan olettaa olevan monia Suomelle uusia lajeja.