52063 Sienituntemus (2 op) - Kääväkkäät

Keltavahvero (Cantharellus cibarius). Kuva: Marja Härkönen

Kurssi-info | Tatit | Rouskut | Haperot | Seitikit | Malikat, vahakkaat ja valmuskat | Kärpässienet | Kääväkkäät

Alipinkka: Muita lahkoja

(Vanha Pinkka: Muita lahkoja)


Kääväkkäät (Aphyllophorales) ovat keinotekoinen ryhmä, johon luetaan mm. vahverot, haarakkaat, orakkaat ja käävät.

Vahverot ovat suppilomaisia tai torvimaisia sieniä, joiden itiöitä tuottava lakin alapinta on helttamaisesti poimuttunut tai sileä. Vahverot ovat puiden juurisieniä ja erittäin arvostettuja ruokasieninä.    

Haarakkaiden itiöemä on pensasmaisesti tai korallimaisesti haaroittunut. Itiöt syntyvät lähes koko itiöemän pinnalle. Väritykseltään haarakkaat ovat monesti keltaisia, oransseja tai valkoisia, mutta myös tummia tai violetteja lajeja on. Haarakkaita on Suomessa useita kymmeniä lajeja. Joukkoon kuuluu sekä muutama hyvä ruokasieni että useita uhanalaisia lajeja. 

Orakkailla on helttojen sijaan piikit ja monet ovat tukevia ja sitkeitä sieniä. Kaikkien meillä kasvavien orakkaiden itiöemät ovat yksivuotisia. Jalalliset orakkaat ovat maassa kasvavia puiden juurisieniä, puissa kasvavat lahottajia. Yhteensä orakkaita on noin 100 lajia, joista jalallisten osuus on noin kolmannes. Jalalliset lajit ovat herkkiä ympäristön muutoksille ja monet lajit ovatkin maassamme uhanalaisia. Jalallisissa orakkaissa on lisäksi muutama hyvä ruokasieni.

Käävillä on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lakin alapinnalla pillit helttojen sijaan. Pillikerros on kova ja tiivis eikä irrotettavissa erotuksena tateista. Kääpien itiöemät ovat yleensä kovamaltoisia tai korkkimaisia, jalattomia, puussa kasvavia, alustan myötäisiä tai hyllymäisesti ulkonevia. Itiöemät ovat monesti monivuotisia ja voivat kasvaa hyvinkin suuriksi. Monivuotisissa itiöemissä uusi pillikerros kasvaa vanhan pillikerroksen päälle.

Käävissä on sekä rusko- että valkolahottajia. Maassa kasvavat jalalliset käävät, kuten lampaankääpä, ovat syötäviä. Joillakin käävillä on heltat, mutta ne eivät ole säännölliset kuten helttasienillä ja lisäksi kääpien itiöemä on kova tai sitkeä.

Maamme kääpälajisto on sieniryhmistä yksi eniten tutkittu ja parhaiten tunnettu ryhmä. Tämän johdosta saatavilla oleva kirjallisuus on kattavuudessaan omaa luokkaansa muihin sieniryhmiin verrattuna. Lajeja tunnetaan maastamme noin 230 ja löytämättömiä lajeja ei uskota merkittävästi olevan.

Monet maamme kääpälajeista elävät vain vanhoissa metsissä ja ovat näin ollen uhanalaisia.