Kasvituntemus I   -   Sammalet

Plagiomniumaffine

Kurssi-info | Aakkosellinen lajilista | Lajien luokittelu | Lajikysely | Sammalet | Sanikkaiset | Paljassiemeniset | Asteri- ja sikurikasvit

Alipinkka: Sammalet

(Vanha Pinkka: Lajilista)


Sammalet ovat itiöillä lisääntyviä, juurettomia, sekovarrellisia tai lehdellisiä, melko pieniä kasveja. Käsitys sammalten luokittelusta elää systematiikan tutkimuksen mukaan, mutta riippumatta luokittelutasosta (luokka, alakaari, kaari) sammalia on joka tapauksessa kolme erillistä ryhmää: sarvisammalet, maksasammalet ja lehtisammalet. Kaikkia sammalryhmiä yhdistää sukupolvenvuorottelu, jossa itiöpolvi (sporofyytti) on suhteellisen lyhytikäinen ja riippuvainen vihreästä, yhteyttävästä sammalkasvista eli suvullisesta polvesta (gametofyytti). Sammalten on tulkittu olleen ensimmäisiä edelleen olemassa olevia varsinaisia maakasveja.

Sammalia on yhteensä n. 15 000 – 20 000 lajia, joista on lehtisammalia n. 10 000 – 14 000 lajia, maksasammalia n. 6 000 – 8 000 lajia ja sarvisammalia n. 200 lajia.

Suomessa on 661 lehtisammallajia, 219 maksasammallajia ja 2 sarvisammallajia. Tässä esitetty luokittelu vastaa tuoreinta luokittelukäsitystä, mm. Shaw, A. J. & Goffinet, B. 2000. Bryophyte Biology. Cambridge University Press.

Lehtisammalet, kaari Bryophyta

Lehtisammalten verso on erilaistunut varreksi ja lehdiksi. Lehdissä on usein keskisuoni toisin kuin maksasammalilla, joiden lehti on aina keskisuoneton. Lehtisammalilla voi olla varressaan tai lehdissään juurtumahapsia, joiden rakenne on erilainen kuin maksasammalilla: ne ovat haaraisia ja monisoluisia. Itiöpolvi, johon kuuluu pesäkeperä ja itiöpesäke, syntyy joko päähaaran kärkeen (pesäkekärkiset sammalet) tai sivuhaaralle (pesäkekylkiset sammalet). Itiöpolvi on pitkäikäinen ja hitaasti kehittyvä. Lehtisammalet jaetaan alaryhmiin mm. itiöpesäkkeen rakenteen perusteella.

Rahkasammalille (luokka Sphagnopsida) on ominaista varresta lähtevät haarakimput sekä lehtien ”kuollut” rahkasolukko, jonka lomassa viherhiukkaselliset solut sijaitsevat verkkomaisesti. Itiöpesäke on kannellinen ja hampaaton. Kypsyessään sen keskiosa kaventuu ja pesäke avautuu ilmanpaineen avulla. Suomessa on 42 rahkasammallajia.

Karstasammalten (luokka Andreaeopsida) itiöpesäkkeessä ei ole kantta vaan se aukeaa neljän pitkittäisrepeämän avulla. Luokassa on kaiken kaikkiaan vain 2 sukua. Suomessa on 7 karstasammallajia, joista yleisin on koko maasta tavattava kalliokarstasammal (Andreaea rupestris).

Karhunsammalille (luokka Polytrichopsida) tunnusomaista on, että itiöpesäkkeen hampaat muodostuvat kokonaisista soluista (toisin kuin aitosammalilla) ja varren sisärakenne on pitkälle erikoistunut. Luokkaan kuuluu karhunsammalten lisäksi myös lahosammalten lahko. Karhunsammalten lahkossa on yhteensä 23 sukua. Suuri koko, neulasmaiset lehdet ja lehtien sisärakenne erottaa karhunsammalet muista sammalista. Suomessa on 6 karhunsammalten sukua, joissa on yhteensä 22 lajia.

Aitosammaliin (luokka Bryopsida) kuuluu suurin osa lehtisammalista. Aitosammalien itiöpesäke aukeaa kannella ja pesäkkeen suulla sijaitsevat itiöiden vapautumista säätelevät suuvarushampaat, jotka koostuvat soluseinien jäänteistä. Aitosammalet on jaettu alaryhmiin munasammalet, nuotiosammalet, kynsisammalet ja hiirensammalet, joilla kullakin on ryhmälleen ominainen itiöpesäkkeen suuvarushampaisto. Aitosammalia on Suomessa 586 lajia.

Maksasammalet, kaari Marchantiophyta

Maksasammalet ovat sekovarrellisia tai lehdellisiä kasveja. Lehdet ovat 3-rivisiä; pienet vatsalehdet sijaitsevat verson alapinnalla ja isommat kylkilehdet kahden puolen versoa. Lehdet ovat usein liuskoittuneet, leveätyviset ja aina keskisuonettomat. Maksasammalten itiöpesäkkeissä, jotka avautuvat neljällä pitkittäisrepeämällä, syntyy itiöiden lisäksi pitkiä, kierteisiä joustimia.

Maksasammalet voidaan jakaa rakenteensa mukaan kolmeen ryhmään: sekovarrelliset, joiden sisärakenne on yksinkertainen; sekovarrelliset, joiden sisärakenne on monimutkainen (keuhkosammalet); ja lehdelliset (aitomaksasammalet). Suurin osa maksasammalista kuuluu viimeiseen ryhmään.

Suomessa esiintyy 219 maksasammallajia.

Sarvisammalet, kaari Anthocerophyta

Sarvisammalet ovat pieniä, sekovarrellisia kasveja, joille tunnusomaista on sarvimainen tai puikkomainen, pysty ja melko pitkäikäinen itiöpesäke. Suomessa on 2 sarvisammallajia.