Aspergillus-sienet

Aspergillus

Esittely | Mikroskooppinen rakenne | Lähteet ja kiitokset

Pinkat


Mikroskooppinen rakenne

Aspergillus-sienet levittäytyvät kasvualustaan väliseinällisenä rihmastona. Kasvatusalustalla pesäkkeenä erottuva rihmasto koostuu kasvullisista rihmoista ja niiden haaroille erilaistuvista kuromankannattimista (konidioforeista). Kuromankannattimet tuottavat runsaasti sienen leviämistä varten tarvittavia suvuttomia itiöitä, kuromaitiöitä eli kuromia. Jalalliset kuromankannattimet muistuttavat hedelmävaiheessa olevaa voikukkaa, ja niiden tärkeänä tehtävänä on, paitsi tuottaa kuromaitiöitä, myös levittää ne ilmavirtojen kuljetettaviksi. Kaaviokuva suurempana alhaalla

Kunkin kuromankannattimen tyvellä on jalkasolu (T-solu), josta lähtee vaihtelevan pituinen varsi. Jalan kärki on pullistunut pallomaiseksi vesikkeliksi, jonka pinnalla on runsaasti kuromaperiä (fialideja). Kuromaitiöt syntyvät kuromaperien kärkien pullistumina, jotka kasvavat ja kuroutuvat irti. Koska sama kuromaperä voi tuottaa nopeassa tahdissa suuren joukon kuromaotiöitä, ne muodostavat usein pitkiä, kuromaperän kärjestä lähteviä ketjuja. Rinnakkaiset kuromaketjut voivat puolestaan muodostaa sylinterimäisiä pylväitä.

Kuromaperät voivat peittää vesikkelin ulkopinnan kokonaan tai vain osan siitä. Kauttaaltaan kuromaperien peitossa olevaa vesikkeliä kutsutaan säteittäiseksi ja vastaavasti vain puolittain tai osittain fialidien peittämää vesikkeliä puolisäteittäiseksi. Joillakin Aspergillus-lajeilla fialidit syntyvät suoraan vesikkelin pinalle eli kuromaitiöitä tuottava rakenne on yksikerroksinen. Toisilla lajeilla fialidien ja vesikkelin välissä on kerros välisoluja (metula) eli niiden kuromaitiöitä tuottava rakenne on kaksikerroksinen.

Aspergillus-lajien Emericella- ja Eurotium-teleomorfit tuottavat pallomaisia itiöemiä: kotelorakkoja eli kleistoteekioita. Itiöemässä muodostuu itiökoteloita (askuksia), joiden sisällä syntyy yleensä kahdeksan koteloitiötä eli askosporia. Joillakin lajeilla kotelorakon ympärillä on paksuseinäisiä ja mikroskoopilla selvästi erottuvia Hülle-soluja.

Aspergillus kaavakuva