Tutkijapraktikumista päivää!

Lue myös blogipohdintaa

PETTERI ENROTH

ESTEETTISEN AKTUAALISUUS. THEODOR W. ADORNON

ESTETIIKAN KRIITTINEN POTENTIAALI

AVAINOSAAMINEN
– taiteen ja luonnon voimat
– esteettisen ja poliittisen suhde
– mannermainen filosofia
– taide ja psykoanalyysi

TUTKIMUSAIHE
Filosofi ja sosiologi Theodor W. Adornon (1903–1969) käsitys esteettisen kokemuksen luonteesta ja roolista. Teoreettisten käsittelyjen kautta pyrin tuomaan esiin Adornon näkemysten käytännöllisiä implikaatioita ja käyttökelpoisuutta nykyisten kulttuuristen ja poliittisten haasteiden viitekehyksessä esittäen samalla korjaavia ehdotuksia. Laajempana tavoitteenani on lisätä ymmärrystä filosofisten kantojen ja teoreettisten argumenttien sekä arkisten ajattelu-, toiminta- ja kokemuksen tapojen yhteydestä.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA
Esteettisen kokemisen ja asenteen viljely arjessa liittyy oleellisesti niin yksilöiden kuin yhteisöjen itseymmärrykseen ja toimintavalmiuksiin: perustavimmillaan kyse on kyvystä arvioida uudelleen päämääriä ja ymmärtää vaihtoehtojen olemassaolo. Ei siis tyydytä kysymään vain ”miten”, vaan myös ”mitä” ja ”miksi”.
Ota yhteyttä:petteri.enroth@helsinki.fi, p. +358 50 318 5181

ANNA KOUHIA
KÄSITYÖ KULTTUURISTEN MERKITYSTEN KANTAJANA JA JAETUN KULTTUURITIETOISUUDEN RAKENTAJANA

AVAINOSAAMINEN                                              
- käsityötoiminta
- esinekulttuurin perintö
- kulttuurien tutkimus
- elämänhistorian muistot ja merkitykset
- interkulttuurinen kohtaaminen

TUTKIMUSAIHE                                                      
Väitöskirjatutkimus käsittelee käsityön välittämiä kulttuurisia ja kulttuurit ylittäviä merkityksiä: käsityökulttuurista tietoa sekä käsitöiden kautta rakentuvaa yhteisöllisyyden kokemusta. Käsityö merkitsee ja merkityksellistää, voimaannuttaa sekä auttaa kohtaamaan ja kohtauttamaan erilaisia ihmisiä; täten kokemus käsityöstä ulottuu sekä käsitöiden tekemiseen että niiden käyttämiseen ja merkityksellistymiseen arjessa. Käsityötä tarkastellaan kulttuurisena, sosiaalisena ja moniaistisena kokemuksena toiminnan teorian viitekehyksessä.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA                              
Tutkimukseni limittyy läheisesti muotoilun innovaatioihin ja terveyden edistämisen tematiikkaan, jotka molemmat on nostettu maakunnallisen ja alueellisen tutkimustoiminnan painoalueiksi.  Tutkimuksessani alueellinen näkökulma toteutuu myös Lahden alueelta kerättävissä tutkimusaineistoissa, jotka yhtäältä tuottavat ja tallentavat tietoa karjalanevakoiden käsityökulttuurin kantamasta perinteestä; toisaalta tarkastelevat käsityön mahdollisuuksia kulttuurit ylittävän yhteisöllisyyden luojana ja ylläpitäjänä monikulttuurisessa kohtaamisen kontekstissa. Tutkimustyön tuloksena voi syntyä elämänpiiriä aktivoiva toimintamalli, jossa merkityksiä ja tunteita voidaan purkaa ja uudelleenkutoa tekemisen ja osallistumisen kautta.
Ota yhteyttä: anna.kouhia@helsinki.fi, p. +358 50 5880 712

VEERA LAUNIS
TILA, PAIKKA JA ARJEN ESTETIIKKA

AVAINOSAAMINEN
- ympäristöestetiikka

TUTKIMUSAIHE
Kokemus tilaan ja aikaan sitoutuvana tapahtumana arjen estetiikan, fenomenologian ja eksistentiaalifilosofian näkökulmista. Liike tuttuuden ja vierauden, sisäpuolen ja ulkopuolen, järjestyksen ja kaaoksen välillä. Esineet ja välineet tilan ja kokemuksen konstruoijina.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA
Tutkimus lisää ymmärrystä arkiseen tilakokemukseen vaikuttavista tekijöistä erityisesti rakennetussa ympäristössä. Erityisesti esineiden välineellisellä potentiaalilla – tai sen puuttumisella – on olennainen yhteys tilakäsityksen ja -kokemuksen muodostumiseen (esim. modernin teknologian mahdollistamat virtuaaliset tilat ja vaivaton yhteys toisiin tiloihin). Tutkimus luo siten käsitteellisiä valmiuksia tilojen, esimerkiksi huoneiden, talojen ja kaupunkien suunnittelulle.

Ota yhteyttä: veera.launis@helsinki.fi, p. +358 50 3185 180

MAARIT PEDAK
”JOTAIN ERITTÄIN VAKAVAA ON TAPAHTUNUT.” KRIISIVIESTINTÄ JA JOHTAMISEEN SUUNNATUT TOIVEET JA TODELLISUUS SUOMALAISISSA KOULUSURMISSA 2007 JA 2008.

AVAINOSAAMINEN                 
- kriisiviestintä
- kriisijohtaminen
- moniviranomaistoiminta
-psykososiaalinen tuki
-lähijohtaminen

TUTKIMUSAIHE                                                      
Suomi kohtasi kaksi koulusurmaa vain 10 kuukauden välein. Tapahtumakuntien työntekijät joutuivat kohtaamaan joukkomurhat omissa työtehtävissään ja reagoimaan tilanteeseen nopeasti, omasta järkytyksestään huolimatta ja julkisuuden valokeilassa. Tehtävänä oli tarjota apua ja tukea niille yksilöille ja yhteisöille, joita surmatyöt kohtasivat. Kriisit tarvitsevat johtajuutta, johon kohdistuu suuria odotuksia omalta työyhteisöltä, uhreilta ja kansalaisilta.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA                              
Kriisit ovat aina alueellinen tapahtuma ja mikäli ne saavat suuren mediahuomion, voivat ne kasvaa kansallisiksi tragedioiksi. Kriisit paljastavat organisaatioiden vahvuudet ja heikkoudet ja näyttävät ne julkisuudessa median välityksellä.  Kriiseissä tarvitaan näkyvää johtajaa. Johdon toimintakyky omassa organisaatiossa ja yhdessä paikallisviranomaisten kanssa kasvaa kriittisen tärkeäksi. Vain alueellisella varautumisella voidaan toimia tehokkaasti ihmishenkiä vaativissa tilanteissa, sillä ne ovat aina paikallinen moniviranomaistehtävä. Mikäli alueellisesti varaudutaan koulusurmien kaltaiseen inhimilliseen katastrofiin, selvitään organisaatiossa pienemmistäkin kriiseistä.

Ota yhteyttä: maarit.pedak@helsinki.fi, p. +358 50 4156 660

SAMPSA SAIKKONEN
TIEDEVALISTUKSESTA VUOROPUHELUUN?

AVAINOSAAMINEN                                              
- Tiedeviestintä
- Tieteen ja median suhde
- Tiede yhteiskunnassa
- Tutkimuksen popularisointi
- Osallistaminen, demokratia ja dialogi

TUTKIMUSAIHE                                                      
Tiedeviestinnässä on alettu korostaa entistä enemmän vuoropuhelun merkitystä yksisuuntaisen tiedevalistuksen sijaan. Tutkin tätä muutosta ja erityisesti suomalaisten tutkijoiden toimintaa sekä suhtautumis- ja puhetapoja muuttuvassa viestintäympäristössä.
Vertailen havaintojani ulkomaiseen tutkimukseen. Kiinnitän huomiota varsinkin eurooppalaiseen akateemiseen, yhteiskunnalliseen ja tiedepoliittiseen kontekstiin. Viestinnän muotojen osalta tutkin erityisesti dialogisen tiedekeskustelun areenoita sekä sosiaalisen median luomia mahdollisuuksia ja aiheuttamia muutoksia tiedeviestinnässä.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA                              
Tutkimukseni edesauttaa kehittämään Päijät-Hämeen alueelle innovatiivisia ja monikanavaisia tiedekeskustelun foorumeita. Nämä foorumit mahdollistavat alueen tutkijoiden, kansalaisten, järjestöjen, median ja yritysten aidon sekä hedelmällisen vuoropuhelun. Foorumeilla voidaan käsitellä yhdessä alueellisesti sekä yhteiskunnallisesti merkittäviä tieteeseen liittyviä aiheita ja ongelmia.

Tutkimukseni pohjalta on myös mahdollista systemaattisesti kehittää alueen tutkijoita ja muita asiantuntijoita palvelevaa tiedeviestintäkoulutusta sekä erilaisia tiedeviestintään liittyviä institutionaalisia kannusteita ja mittareita.

Kaikki tämä auttaa Päijät-Hämettä profiloitumaan alueena, jossa kukoistaa avoin tieteellinen keskustelukulttuuri ja yhteinen innovointi. Kehittämistyön perustuminen ajankohtaiseen akateemiseen tutkimukseen edesauttaa välttämään sudenkuopat, joita vastaavanlaisessa kehittämistyössä on aiemmin havaittu.

Ota yhteyttä: sampsa.saikkonen@helsinki.fi, p.+358 503175442

TUURE TAMMI
DEMOKRAATTISEN IDENTITEETIN RAKENTUMINEN JA REUNAEHDOT.

HOMEKOULUT MAHDOLLISUUTENA RAKENTAA TOIMIVAA LÄHIDEMOKRATIAA?

AVAINOSAAMINEN
- demokratiateoriat
- kansalais- ja demokratiakasvatus
- lapsuudentutkimus
- oppiminen ja kehitys
- homekoulukeskustelu

TUTKIMUSAIHE
Väitöskirjatutkimukseni tehtävänä on selvittää demokraattisen kansalaisen identiteetin rakentumista ja sen reunaehtoja. Tarkastelen eräästä sisäilma- ja kosteusongelmista kärsivästä koulusta käytyä kiistaa demokraattisen toiminnan näkökulmasta.  Haastattelujen, lehtiartikkelien ja muiden dokumenttien perusteella hahmotan vanhempainyhdistyksen aktivoitumisen prosessia sekä sen merkitystä kansallisessa mittakaavassa, toiminnan kasvatuksellisia ulottuvuuksia sekä lasten asemaa kuntatoimijoiden, vanhempien ja koulun välissä.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA
Lisääntyneen tietoisuuden ansiosta vanhempainyhdistykset ovat aktivoituneet ympäri Suomea puolustamaan terveellistä työympäristöä lapsilleen ja lastensa opettajille. Myös Päijät-Hämeessä aiheesta on keskusteltu kiivaasti. Yhä laajenevan ongelman ratkaisemiseksi olisi kehitettävä rakenteita, jotka mahdollistaisivat kuntalaisten tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet, demokraattisen kansalaiskeskustelun sekä tehokkaan ja avoimen tiedonvälityksen nyt ja myös tulevaisuuden haasteissa. Myös lasten oikeuksia olisi tarkennettava. Kunta- ja lähidemokratian elvyttämisen kautta voidaan mahdollisesti ehkäistä epäluottamuksen lisääntyminen ja tilanteen kärjistyminen. Sekä tutkimukselle ja käytännön kehittämishankkeille on selvä tilaus. Olisiko Lahdesta suunnannäyttäjäksi muille?

 Ota yhteyttä: tuure.tammi@helsinki.fi, p. +358 50 5880 724

KRISTIINA SOINI-SALOMAA
LUOVA VOIMA - MUOTOILUN JA KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUDEN TULEVAISUUS           

TUTKIMUSAIHE                                                      
Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa kulttuuriin, muotoiluun ja taito-osaamiseen pohjautuvia ammatillisia tulevaisuudenkuvia. Vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia tutkitaan neljästä näkökulmasta, jotka ovat ammatilliset avaintaidot, toimintaympäristö, ammatillinen identiteetti ja toimintamalli. Aineistoa on kerätty useilla tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä. Tutkimusaineisto koostuu luovien alojen asiantuntijoiden haastatteluista, luovien alojen yrittäjien tulevaisuustyöpajasta, alalle valmistuvien opiskelijoiden ammatillisista tulevaisuustarinoista sekä kolmivaiheisesta delfoi-asiantuntijapaneelin työskentelystä.

ALUEELLINEN NÄKÖKULMA                              
Muotoilu- ja käsityöalojen koulutuksella on pitkät perinteet Lahdessa, samoin Päijät-Hämeen tunnetut yritykset ovat panostaneet vahvasti muotoiluun. Lahden kaupungin strategiassa 2025 osaamisen kärkialoina ovat ympäristö ja muotoilu. Juuri alkanut WDC Muotoilupääkaupunkivuosi 2012 tekee lahtelaisen muotoilu- ja käsi- ja taideteollisen osaamisen näkyväksi.

Aiheeseen liittyvä tutkimus nostaa esiin ajankohtaiset haasteet ja mahdollisuudet – kulttuurin, muotoiluun ja käsityöhön perustuvalle osaamiselle on kysyntää tulevaisuudessa. Tarvitaan uusia innovaatioita, joissa kulttuurialojen osaajat ovat rakentamassa kestävää kehitystä ja hyvinvointia tukevia palveluita. Päijät-Hämeessä on syntynyt lupaavia verkostoja ja potentiaalia (Luova Lahti ja Luovat ry) – tulevaisuus tehdään tänään.

Ota yhteyttä:

kristiina.soini-salomaa@helsinki.fi, p. +358503183 892