- Henkilöstö- ja organisaatio
- Hyvinvointi
- Luonto ja ympäristö
- Opetus ja ohjaus
- Verkko ja viestintä
- Kehittämis- ja tutkimuspalvelut
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia:
PL 58 (Vuorikatu 24)
00014 Helsingin yliopisto
(09)1911 (vaihde)
sähköposti:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Opettajat larppaavat - Pedagogisen roolipelin koulutusta Palmeniassa
On helppo vakuuttua pedagogisen roolipelin mahdollisuuksista, kun kuuntelee alan pioneerien Mauri Laakson ja Jori Pitkäsen innostunutta jutustelua.

- Lapset ja nuoret uppoutuvat tuntikausiksi tietokonepelin maailmaan. Sama imu tulee koulussa opetettaviin asioihin, kun lapset osallistuvat opettajan johdolla liveroolipeliin, vakuuttavat Laakso ja Pitkänen.
Liveroolipeli eli larppaaminen, voidaan puhua myös näytelmäpelaamisesta, sisältää muista yhteyksistä tuttuja aineksia. Käytännössä se tarkoittaa, että astutaan roolihahmon saappaisiin ja lähdetään mukaan pitkäkestoiseen improvisaatioon. Peli voi kestää vartin verran tai useita päiviä. Se on näyttelemistä, jota ei tehdä yleisölle.
Tekemällä oppimista
Kun pelaamisella pyritään oppimiseen, itse pelitilanteen lisäksi tärkeätä on valmistelu ja purku. Opettaja voi johdatella oppilaitaan teemaan pikkuhiljaa. Ensin tullaan luokkaan hassu hattu päässä. Sitten etsitään tietoa ja kirjoitetaan roolihahmon ominaisuuksia roolikorttiin. Lopuksi koko porukka siirtyy vaikkapa koulun ulkopuolelle historialliseen miljööseen eläytyäkseen keskiajan ihmisten elämään. Jälkeenpäin puhutaan miltä tuntui ja opittiinko jotain.

Harrastuksesta tuli opinnäytetyön aihe, kun Jori Pitkänen suoritti omia opettajan opintojaan. Norssin yliopisto-opettaja Mauri Laakso kiinnostui myös liveroolipelaamisesta ja lähti kokeilemaan ja suunnittelemaan pelejä yhdessä opettajaopiskelijoiden ja luokkien kanssa. Vaikka omakohtaista pelikokemustakin on, niin Laakso tarkastelee pelaamista työn kannalta.
Nyt Laakson ja Pitkäsen yhteistyö on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta pedagogisen roolipelin kouluttajina ja ohjaajina.
- Ilmiöpohjaisesta opetuksesta on hyvin vähän tutkimusta ja se on uusi ja kehitteillä oleva tapa suunnitella opetusta. Kurssilla se on tarkastelun kohteena ja kurssilaiset pääsevät itse kehittämään osaltaan ajatusta osana roolipelaamista ja tutkivaa oppimista. Nykyään voidaan puhua myös aktivoivasta opettamisesta. Liveroolipeli on luonnollinen tapa käsitellä autenttista aihetta, johon voidaan silloin liittää eri aineiden tavoitteita. Aivan kuin elämässä yleensä, toteaa Mauri Laakso.
Liveroolipeli on koettava itse
Dokumentteja aidoista pelitilanteista ei juuri ole, koska ulkopuolinen kuvaaja on häiriötekijä pelissä.
Usein aiheet on etsitty historiasta mutta peleihin voidaan yhdistää eri oppiaineissa opetettavia asioita. Esimerkiksi matematiikan tunnilla lähdetään muinaiseen Kreikkaan laskemaan kultarahoja.
Purkutilanne voi tuoda esiin yllätyksiä. ”Puhuin Kurren kanssa ensimmäisen kerran siinä roolissa”, sanoo poika, jolla on ollut jo vuosia välit poikki luokkatoveriinsa. Opettaja voi johdatella keskustelua eteenpäin. Omista tunteista ei tarvitse puhua heti suoraan, vaan voi kuvailla miltä roolihenkilöstä tuntui.

- Eettisen ja moraalisen dilemman kätkeminen pelin juoneen on hyvin tavallista, sanoo Pitkänen. Empaattisuuden lisääntyminen on todettu tutkimuksissakin.
Voiko pelissä tulla nolatuksi?
- Nolatuksi tulemista ei tarvitse pelätä mutta turha tärkeily pitää heittää pois, sanoo Mauri Laakso kuvatessaan pelaamiseen liittyviä ennakkoluuloja ja pelkoja. Liveroolipelaamisen ympärillä leijuu turhaan salaperäinen ilmapiiri vain siksi, että dokumentteja aidoista pelitilanteista ei juuri ole.
Pedagoginen roolipeli voi yhdistää oppilaiden vanhempia ja koulua. Mauri Laakso kertoo Turun linnassa järjestetystä pelistä, jossa yhden oppilaan isä oli Juhana Herttuan roolissa ja vavisutti koko koululuokkaa.
Roolipelin pelaaminen eroaa näyttelemisestä siinä, että peliä ei tehdä yleisölle. Pelaaminen edellyttää luottamuksellista ilmapiiriä. ”Puhutaan draamasopimuksesta”, sanoo Pitkänen, jolle teatterimaailma on tuttu. Helsingin kaupunginteatterissa Pitkänen ohjaa teatterissa vierailevia ryhmiä.
Miten opettaja ohjaa peliä?
Toinen pelaa suunnitelmallisesti ja toinen eläytyy vahvemmin, sanoo Pitkänen. Persoonallisuuseroja saa olla ja koulutuksessakin osallistujat valitsevat itse heille sopivan eläytymisen tason.
Opettaja voi pelissä pitää tilanteen hallinnassa monin eri keinoin. Etukäteen suunnitellun roolijaon mukaan hän on auktoriteettiasemassa oleva hallitsija tai vaikkapa narri, joka kuiskuttelee muiden korviin ohjeita.
Palmeniassa toteutettava Tutki, pelaa, kirjoita – roolipeli opetuksen eheyttäjänä-koulutus lähtee kurssilaisten omista tarpeista. Mitään pitkää pelirakennelmaa ei lähdetä luomaan, mutta osallistujat pääsevät ohjaajien johdolla toteuttamaan lyhyitä, vaikkapa viidentoista minuutin mittaisia peleja, joita koulutuksen aikana toteuttavat omassa luokassa, kertovat Laakso ja Pitkänen.
Edellisvuoden kurssilla oli mukana nuoria, joilla oli omaa pelikokemusta sekä vanhempia opettajia, jotka tulivat oppimaan uutta menetelmää opettamiseen. Kurssilaisten oma pelitietämys päivittyy. Laaksolla ja Pitkäsellä on hyvä tuntuma tällä hetkellä suosittuihin peleihin ja eri koulukuntiin.
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia tarjoaa työssä käyville opettajille suunnattua Opetushallituksen rahoittamaa koulutusta, jossa kouluttajina toimivat Mauri Laakso ja Jori Pitkänen.
Linkki Palmenian koulutustarjontaan: Roolipeli opetuksessa »»
Teksti ja kuvat: Riitta-Leena Inki
