Palmenia Sidosryhmälehti

Palmenia 2/07

Muutos pelottaa

Opettaja Milka Nieminen ja rehtori Pasi MajasaariKoulujen lakkauttaminen ja yhdistäminen on ollut vuoden kuuma puheenaihe Helsingissä. Kouluverkkoon kohdistuu muutospaineita muuallakin Suomessa. Työministeriön Tykes-ohjelma oli tukena, kun vantaalaisia oppilaitoksia yhdistettiin viime vuonna.

– Viime syksynä jännitti, sanoo rehtori Pasi Majasaari työhuoneessaan Hämeenkylän koulussa Vantaan Varistossa.

Eletään lukuvuoden viimeisiä päiviä. Sää on lämmin ja aurinkoinen. Ilmassa on lomanodotuksen riehakkuutta.
Rehtori Majasaari vaikuttaa tyyneltä ja tyytyväiseltä. Viime syksynä tunnelma oli toinen. Kaksi Länsi-Vantaan yläkoulua – Hämeenkylän koulu ja Myyrmäen koulu – joutui yhdistymään vasten tahtoaan. Uusi, iso yläkoulu sai nimekseen Hämeenkylän koulu. Koulussa on noin 60 opettajaa ja 660 oppilasta.

Koulun uudelle rehtorille tilanne oli haastava. – Kaikki piti rakentaa alusta alkaen, kun mitään vanhaa mallia ei ollut. Perusteluksi ei riittänyt, että ”näin on tehty ennenkin”, Majasaari kuvailee.

Vuoden kokemuksista viisastuneena Majasaari miettii, että hänellä oli kouluvuoden alussa kohtuuttomia odotuksia sen suhteen, mitä kaikkea hän kykenee ja ehtii koulun kehittämiseksi tekemään. Myös opettajilla oli omat odotuksensa rehtorin roolista, eivätkä kaikki erilaiset toivomukset aina menneet yksiin.

– Viestitin ehkä itsekin vääriä asioita ymmärtämättä, ettei se kaikki ole mahdollista, mitä halusin tehdä ja saada aikaan.

Miten nykyaikaista oppilaitosta johdetaan?

Hämeenkylän kouluun on vuoden aktiivisen työn tuloksena juurtunut uusi toimintamalli. Apuna on ollut Palmenian hallinnoima Tykes-ohjelma sekä Jyväskylän Rehtori-instituutin opit siitä, miten nykyaikaisia oppilaitoksia johdetaan.

– Perinteisessä koulussa rehtori johtaa ja opettajat opettavat, mutta näin isossa työyhteisössä se malli ei yksinkertaisesti toimi.

Hämeenkylän uudessa koulussa on tiimiorganisaatio. Opettajat ovat tiimiytyneet luokkatasoittain ja aineryhmittäin. Joka torstaiaamu on lukujärjestykseen sidottu yhteistoiminta-aika, jolloin tiimit kokoontuvat. Päätöksenteosta vastaa johtotiimi, joka myös kokoontuu viikoittain.

Opettaja Milka Nieminen on tyytyväinen siihen, mitä Hämeenkylän koulussa on saatu aikaan. Nieminen työskenteli aiemmin Myyrmäen koulussa, jossa uutinen koulujen yhdistämisestä sai oppilaiden vanhemmat takajaloilleen. Vaikeaksi koetussa tilanteessa syntyi kansankokouksia ja vastarintaa.

– Eräänä lauantaina järjestimme yhdistyvien koulujen ja kotien välisen yhteistyöpäivän ja se oli menestys. Oppilaat, opettajat ja vanhemmat sekoitettiin ja tutustutettiin tuolloin jo toisiinsa. Turhia ennakkoluuloihin perustuvia pelkoja saatiin näin poistettua erittäin tehokkaasti, Nieminen kertoo.

Niemisen mukaan tärkeintä muutostilanteessa oli saada pelkotila rauhoittumaan. Etusijalla olivat koululaiset ja heidän vanhempansa. Opettajakunnan tuntojen kuulemiselle tai purkamiselle ei siinä tilanteessa jäänyt aikaa.

Uudessa työyhteisössä on panostettu siihen, että 60 hengen opettajakunnasta kaikki kokisivat kuuluvansa joukkoon.
– Kukaan ei saa tuntea itseään ulkopuoliseksi, Majasaari ja Nieminen painottavat.

Työnohjaus tärkeä tuki

Majasaari muistuttaa, että organisaatioiden yhdistäminen ja yhteen hiominen kestää keskimäärin viisi vuotta. Tätä aikataulua ajatellen Hämeenkylän koulussa ollaan todella pitkällä.

Entiset tutut ja turvalliset työyhteisöt ovat hajonneet, mutta tilalle on syntynyt uusi työtoverien verkosto. Yhteisöllisyyden rakentamiseen on erikseen panostettu: on järjestetty risteilyä, pikkujoulua ja kevätkarkeloa.

– Kantavia verkkoja ja vertaistukea löytyy, kun oppii tuntemaan työtoverinsa, Nieminen sanoo.

Työnohjaus on ollut muutostilanteessa yksi tärkeä henkireikä. Se alkoi Tykes-ohjelman tuella Myyrmäessä ja siirtyi sittemmin yhteiseen Hämeenkylän kouluun.

– Kannustan kaikkia mukaan! Itse olen saanut siitä paljon apua, Nieminen sanoo.

Hämeenkylän yläkoulun historian ensimmäisen kouluvuoden lähestyessä loppuaan Majasaari ja Nieminen voivat olla sitä mieltä, että epätoivottu muutos on johtanut hyvään kehitykseen. Se on pakottanut hakemaan uusia toimintamalleja – miettimään mitä kaikkea koulutyön kehittämiseksi voidaankaan tehdä.

Teksti ja kuvat: Anu-Liisa Rönkä

Palmenia Sidosryhmälehti

palmenia2/2012

Palmenia on Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian sidosryhmälehti.

Palmenia-lehti verkossa