Palmenia 1/2012

Tutkijapraktikum tarjoaa uudenlaisen urapolun

Palmeniassa käynnistyi viime syksynä Tutkijapraktikum, joka tukee väitöskirjan tekemiseen tähtäävää tutkijakoulutusta ja lahjakkaiden tutkijoiden etenemistä tutkijanurallaan. Tavoitteena on edistää monitieteellistä tutkimusta ja yhdistää tutkimusosaamista alueellisiin kehittämistarpeisiin.

Anna Kouhia
Kristiina Soini-Salomaa
Tuure Tammi
Maarit Pedak

Tutkijapraktikumin järjestävät yhteistyössä Palmenian Lahden alueyksikkö ja yliopiston kolme ainelaitosta: filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, opettajankoulutuslaitos ja sosiaalitieteiden laitos.

- Ainelaitosten ja Palmenian tutkimus-, kehittämis- ja tutkijakoulutusyhteistyön uudella toimintamallilla haetaan vaihtoehtoa vakiintuneelle tavalle suunnitella ja toteuttaa tutkimusprojekteja yliopiston ulkopuolisen hankerahoituksen turvin, Palmenian Lahden alueyksikön johtaja Juha-Pekka Liljander kertoo.

Kyseessä on uudenlainen tapa hyödyntää Helsingin yliopiston tutkijapotentiaalia myös alueellisesti.

- Malli kanavoi yliopistollista osaamista ympäröivään yhteiskuntaan yhdistäessään tutkimustietoa alueellisiin kehittämistarpeisiin.

Samalla tutkijoille avautuu uusi reitti edetä yliopistollisella uralla. Praktikumiin valitaan vuosittain uransa alussa olevia tutkijoita. Vuoden kestävän praktikumin ensimmäisen vaiheen aikana tutkijat voivat kehitellä tutkimusaiheitaan ohjatusti. Väitöskirjojen tieteellisestä ohjauksesta vastaavat yhteistyölaitokset.

Tutkimussuunnitelman hankkeistamisessa hyödynnetään Palmenian hankeosaamista. Praktikumissa on tarkoitus tuetusti kehittää tutkimusideaa siten, että tutkimukselle on helpompi saada rahoitusta. Myös jatkorahoitukseen Palmenia tarjoaa apuaan.

Valtio- ja kauppatieteiden maisteri Maarit Pedak on jatko-opiskelijana viestinnän oppiaineessa. Hän todistaa tutkijapraktikumin olevan monitieteistä. Tutkijapraktikumissa on aloittanut hänen lisäkseen yksi tutkija Tampereelta ja kaksi Lahdesta.

Maarit Pedak on erittäin tyytyväinen Palmenian tarjoamaan hallinnolliseen ja kollegiaaliseen tukeen. Yksin ei tarvitse puurtaa.

- Palmenia tarjoaa muun muassa tutkijatohtorin avuksi ja lausunnonantajaksi esityksillemme ennen kansainvälisiä konferensseja.

- Tutkijapraktikumin kautta tutkimus saa lisää näkyvyyttä ja painoarvoa kun se tuodaan osaksi Palmenian kehittämisohjelmia ja Päijät-Hämeen alueellista kehittämistä. Verkostoitumista tarvitaan, esimerkiksi WDC Muotoilupääkaupunki 2012 -hanke Lahdessa tukee hyvin omaa tutkimushankettani ja nostaa tutkimusaiheeni laajempaan kehykseen, Kristiina Soini-Salomaa lisää.

Syksyllä 2011 aloittaneet tutkijat ja heidän tutkimusaiheensa:

Käsityöt rakentavat yhteisöllisyyttä ja kulttuurisia käsityksiä

Tekstiilityön opettajaksi Helsingin yliopistosta 2008 valmistunut Anna Kouhia jatkoi Lapin yliopistossa taiteen maisteriksi ja nyt työn alla on käsityötieteen väitöskirjatutkimus. Se käsittelee käsityön kantamaa kulttuurista tietoa ja käsityön kautta rakentuvaa yhteisöllisyyden ja yhteisyyden kokemusta.

- Käsityö voi olla konkreettinen ratkaisu myös kulttuurien kohtaamisen ongelmatilanteissa ja käsityökulttuurin voivavaroja voidaan hyödyntää

Muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden tulevaisuudenkuvia

Kasvatustieteiden maisteri Kristiina Soini-Salomaa on pitkänlinjan muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden asiantuntija ja työuraan on mahtunut yrittäjyyttä, opettajan tehtäviä, teollista suunnittelua ja kehittämistehtäviä. Soini-Salomaa valmistelee väitöskirjaa Muotoilun ja käsi- ja taideteollisuuden ammatillisesta tulevaisuudesta.

Monitieteellisessä tutkimuksessa yhdistyvät käsityötieteen, designtutkimuksen, ammattikasvatuksen ja tulevaisuudentutkimuksen näkökulmat. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa tulevaisuudenkuvia kulttuuriin, muotoiluun ja taito-osaamiseen pohjautuvista ammatillisista malleista.

- Luovilla aloilla on menossa uusien ammatillisten mallien etsintä, muotoilun ja käsin tekemisen rooli ekologisesta kestävästä suunnittelusta ja valmistuksesta on vahvasti nousemassa. Luovien alojen ja kulttuurin rooli hyvinvoinnin edistäjänä on myös määrittymässä uudelleen.

Opettajat luokkahuonedemokratian ja kontrollipyrkimysten paineessa

Luokanopettajanakin työskennellyt Tuure Tammi on kasvatustieteen jatko-opiskelija. Väitöskirjatutkimuksessaan hän on kiinnostunut keskustelevasta lähestymistavasta demokratiaan ja kansalaisuuteen kasvamisen prosessissa.

Opettajan toiminnalla on suuri merkitys lasten tietoa ja tiedontuottamista arvostavan tilan luomisessa. Opettajat saattavat kuitenkin kokea asemansa vaikeana joutuessaan määrittelemään toimintaansa suhteessa koulun perinteisiin ja niihin tietoihin, arvoihin ja asenteisiin, joita lapset ulkopuolelta kouluun tuovat.

- Hyvin kärjistäen voisi kysyä: Miksi pyrkiä opettamaan taitoja ja motivoida keskustelevaan demokratiaan, jos muu ympäristö ei sitoudu samoihin periaatteisiin?

Johtamisviestintää kriiseissä ja muutostilanteissa

Maarit Pedak on toiminut ennen Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän jatko-opintoja lähiesimiehenä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja sen jälkeen Jokelan jälkihoidon koordinaattorina. Väitöstutkimuksen aiheena hänellä ovat johtamisviestinnän haasteet ja mahdollisuudet vaativissa tilanteissa kuten kriiseissä ja laajamittaisissa organisaatiomuutoksissa. Pedak tutkii Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia siitä lähtökohdasta, miten kuntien johtamassa kriisissä annettiin psykososiaalista tukea.

- Kriisitilanteissa tiedonkulku, tilannekuvan rakentaminen ja viestintä korostuvat. Intensiivinen viestintä on kriisityön edellytys.

Lahden Tutkijapraktikum laajenee ja neljä uutta projektitutkijaa aloittaa vuoden 2012 alussa. Heidät valittiin tasokkaasta hakijajoukosta ja edustetuksi tulivat sekä yhteiskuntapolitiikan, viestinnän että estetiikan tutkimusalueet.

Teksti: Suvi Kataja
Kuvat: Paula Sundell ja Ilkka Kuhanen

Palmenia 1/2012 »»