Helsingin yliopisto

Leikki raja-arvoilla

– Matemaatikot lienevät tunnettuja siitä, että he osaavat oman alansa, mutta eivät osaa määritellä mikä se on, toteaa kolmannen vuosikurssin matematiikan ja tilastotieteen laitoksella aloittava Rami Luisto, 21.

Itse hän pitää matematiikkaa omanlaisenaan pelinä tai leikkinä, jossa on vain osattava säännöt ja kieli sen hallitsemiseksi. Nuori mies on niitä, joille matematiikka oli helppoa jo lukiossa.

– Hyppy yliopistoon on silti melkoinen. Eron voi kuvata siten, että lukiossa harjoitetaan laskentoa mutta yliopistossa matematiikkaa.

Vaatimattomana Luisto toteaa, että tähtäimessä ovat jatko-opiskelu ja tutkijan työt, jos ”älliä” vain riittää.

– Matematiikka on jännä ala: vaikka se on abstraktia, niin tietyt asiat opittuaan se on sovellettavissa mihin tahansa. Ilman matematiikkaa esimerkiksi nykyinen elektroniikkateollisuus olisi vaikeuksissa. Jotkut kännykkäsovelluksiin liittyvät ajatukset on esitetty jo sata vuotta sitten.

Luistoa itseään kiinnostaa puhdas matematiikka, jossa teoriat rakentuvat tieteen ehdoin. Erityisala on kallistumassa topologiaan, jatkuvuutta ja raja-arvoja tutkivaan matematiikan osa-alueeseen.

Vaikka matematiikan kiemurat itselle helposti aukeavatkin, on Luisto kiinnostunut opetuksen kehittämisestä. Kumpulan kampuksella sijaitsevan laitoksen ilmapiiri on hyvä, ja opettajat ottavat hienosti vastaan opiskelijoilta tulevat kehittämisehdotukset.

– Myös itseäni opetuspuoli kiinnostaa. Monet asiat aukeavat ihan eri tavalla, kun itse opettaa.

Tulevien matemaatikkojen parissa koko elämä saattaa aueta ihan eri tavalla: ainejärjestö Matrixin ”komerovastaavana” toimiva Luistokin löysi tyttöystävän samalta alalta.

Teksti: Kai Maksimainen
Kuva: Veikko Somerpuro