Sanasto

Seuraavassa on selvitetty erilaisia käsitteitä, joihin törmään joko hakuvaiheessa tai opintoja aloittaessasi.

Alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan yleensä 180op, ja sen voi päätoimisesti opiskellen suorittaa kolmessa vuodessa. Alempi korkeakoulututkinto on yleensä nimeltään kyseisen alan kandidaatin tutkinto.
Sivun alkuun

Erikoistumistutkintoon johtavaa ammatillista jatkokoulutusta on lääketieteellisillä aloilla, eräillä muilla aloilla erikoistumiskoulutusta voidaan sisällyttää lisensiaatin tutkintoon. Erikoistumistutkintoja ovat erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.
Sivun alkuun

ETAPPI -järjestelmä: ETAPPI-järjestelmällä pyritään tukemaan opiskelua ja vauhdittamaan tutkintojen valmistumista. ETAPIN tarkistuspisteissä seurataan opintojen etenemistä opintopistekertymän perusteella. Opintopistekertymien pisterajat määritellään tiedekunnissa. Opintojen etenemistä tuetaan opintosuunnitelman ja ohjauksen keinoin.
Sivun alkuun

Harjoittelu: Helsingin yliopiston tutkintoihin sisältyy sekä kandidaatti- että maisterivaiheessa asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua tai tyäelämään orientoivia opintoja. Opinnot voidaan toteuttaa erillisinä kokonaisuuksina tai mielellään kytkeä osaksi muita opintojaksoja. Maisterin tutkintoon suositellaan asiantuntijuutta syventävää harjoittelua kotimaassa tai ulkomailla.
Sivun alkuun

HOPS, eli henkilökohtainen opintosuunnitelma, on opiskelijalle tuki auttaessaan suunnitelmallisessa ja pitkäjänteisessä opiskelussa. HOPS on jokaiselle opiskelijalle pakollinen.
Sivun alkuun

Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin (paitsi lääketieteellisillä aloilla) ja tohtorin tutkinnot.
Sivun alkuun

Kaksiportainen tutkintojärjestelmä: Perustutkinto on jaettu kahteen osaan. Ensin on suoritettava alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti, laajuus 180 opintopistettä) ja sitten ylempi korkeakoulututkinto (maisteri/lisensiaatti, laajuus 120 opintopistettä). Kaikki opiskelijat saavat muutoksesta huolimatta opinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon saakka, sillä yliopisto näkee alemman korkeakoulututkinnon vain väliportaana. Poikkeuksina ovat lastentarhanopettajan ja farmaseutin koulutukset.
Sivun alkuun

Kieli- ja viestintäopinnot: Kaikkiin tutkintoihin kuuluu äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden tai kahden vieraan kielen opintoja. Kieli- ja viestintäopinnot voivat olla myös osa perus- tai yleisopintoja.
Sivun alkuun

Maisteriohjelma on koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. Se pohjautuu alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen ja johtaa ylempään korkeakoulututkintoon. Tyypillistä maisteriohjelmalle on, että sen sisältö pohjautuu monialaiseen yhteistyöhön yliopiston sisällä ja yliopistojen välillä.
Sivun alkuun

Opintoaikoja rajaava laki ( 556/2005, hallituksen esitys 12/2005) tuli voimaan elokuussa 2005. Laki rajaa tutkintojen suorittamisaikaa. Tutkinnoille on säädetty tavoiteaika, joka vaihtelee tutkinnon mukaan. Yleisin maisterin tutkinnon tavoiteaika on 5 vuotta eli alemman tutkinnon tavoiteaika on 3 vuotta ja ylemmän 2 vuotta. Poikkeuksellisia tavoiteaikoja on mm. eläinlääketieteen, lääketieteen, hammaslääketieteen ja psykologian tutkinnoilla.
Sivun alkuun

Opintopiste (op): Tutkinnot on yleensä mitoitettu opintopisteinä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 27 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opintopiste ei siis ole ajan, vaan työmäärän mitta.
Sivun alkuun

Opintosuoritusten arvostelu: Tutkinnonuudistuksen yhteydessä vuosien saatossa eriytyneet arvosteluasteikot yhdenmukaistettiin. Aiemmin yliopistossa on ollut käytössä 17 erilaista asteikkoa, mutta nykyään käytetään yhtenäistä kuusiportaista asteikkoa 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä ja 0=hylätty). Perinteet säilyvät pro gradun osalta, joka arvostellaan jatkossakin latinankielisillä arvosanoilla.
Sivun alkuun

Opiskelijavaihto: Osan tutkinnosta voi suorittaa ulkomaisessa yliopistossa lähtemällä opiskelijavaihtoon lukukaudeksi tai lukuvuodeksi yliopiston vaihtosopimuksen kautta. Opiskelijat voivat lähteä vaihtoon ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, kun laitos tai tiedekunta hyväksyy ulkomailla tehdyt pää- tai sivuaineen opinnot osaksi tutkintoa. Helsingin yliopistolla on vaihtosopimuksia partneriyliopistoihin ympäri maailmaa.
Sivun alkuun

Perus- ja aineopinnot: Opinnot on useimmiten jäsennelty perus- ja aineopinnoiksi, joissa perehdytään koulutusalan tai oppiaineen sisältöön, keskeisiin käsitteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Joillakin aloilla puhutaan yleisopinnoista tai approbatur- ja cum laude approbatur -opinnoista.
Sivun alkuun

Pääaine: Pääaineella tarkoitetaan oppiainetta, jossa opiskelija suorittaa alemmassa korkeakoulututkinnossa yleensä vähintään aineopinnot sekä kandidaatintutkielman ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa lisäksi syventävät opinnot ja pro gradu -tutkielman.
Sivun alkuun

Sivuaine: Sivuaineopinnoissa suoritetaan oppiaineen perus- ja aineopintotasoisia opintoja, jotka ovat joko pakollisia tai vapaavalintaisia. Sivuaineita voi opiskella omassa tai muissa tiedekunnissa tai jopa toisessa yliopistossa kotimaassa tai ulkomailla.
Sivun alkuun

SORA-laki: SORA (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja) -lain mukaan opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai harjoitteluun. Lain tarkoituksena on edistää mm. potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä opiskelijan itsensä ja opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Lue lisää SORA-laista.
Sivun alkuun

Syventävät opinnot: Pääaineen syventävissä opinnoissa - joillakin tieteenaloilla puhutaan laudatur-opinnoista - on tavoitteena kehittää opiskelijan kykyä itsenäisesti etsiä ja soveltaa tieteellistä tietoa ja hankkia valmiudet tutkielman tekoon ja jatko-opintoihin.
Sivun alkuun

Yhteistutkinto: Yhteistutkinnolla tarkoitetaan kahden tai useamman yliopiston yhdessä kehittämää ja järjestämää koulutusohjelmaa, joka johtaa yhteen tai useampaan tutkintotodistukseen. Tällaisista maisteriohjelmista sovitaan kirjallisesti yhteistyötahojen kesken.
Sivun alkuun

Ylempi korkeakoulututkinto on useimmiten laajuudeltaan 120 op ja sen voi suorittaa päätoimisesti opiskellen yleensä kahdessa vuodessa. Nimike on yleisimmin kyseisen alan maisterin tutkinto. Poikkeuksena farmasian tiedekunnassa proviisorin tutkinto. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla ylempi korkeakoulututkinto on nimeltään lisensiaatin tutkinto.
Sivun alkuun

WebOodi on opiskelun tueksi laadittu tietojärjestelmä, jonka avulla opiskelija voi mm. ilmoittautua kursseille, selata omia suorituksiaan ja muuttaa henkilötietojaan. WebOodissa voi myös selata yliopiston kursseja ilman kirjoittautumista. WebOodin osoite on www.helsinki.fi/weboodi.

Yleistietoa hakemisesta
Hakeminen päävalinnassa
  • Tiedekuntien hakusivut Tietoa lähtöpisteistä, valintakoekirjoista ja -aikatauluista


Hakuprosessin jälkeen
Hakeminen maisteriohjelmiin
Jatkotutkinnot
Yhteystiedot