Helsingin yliopisto - Eurooppalainen huippuyliopisto

Tilastotiedettä voi opiskella sekä matemaattis-luonnontieteellisessä että valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Ville Parkkinen ja Tara Junes kertovat, miten he päätyivät alalle.

• Lue lisää »»

Animet, mangat ja budolajit herättävät monen kiinnostuksen Aasian tutkimukseen. Opinnoissaan opiskelijat suuntautuvat usein nykypäivän Aasian yhteiskuntiin, talouteen ja politiikkaan. Pääaineopiskelijoiden lisäksi kursseilla on paljon sivuaineopiskelijoita: Aasian tutkimus on vapaa aine kaikille Helsingin yliopiston opiskelijoille.

• Lue lisää »»

Luonnontieteistä pitävä Salla Kyheröinen on kiinnostunut terveyden biotekniikasta, jossa tutkitaan erilaisia lääketieteellisiä hoitomenetelmiä.

• Lue lisää »»

Riikka Ruuthia kiinnostaa laskennallinen fysiikka, jossa mallinnetaan fysiikan teoriaa tietokoneen avulla.

• Lue lisää »»

Heikki Luodon opinnoissa yhdistyvät muun muassa teologia, yhteiskuntatieteet, psykologia ja lääketiede.

• Lue lisää »»

Emilia Reitamo valitsi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan laajojen opiskelumahdollisuuksien ja hyvän kurssitarjonnan takia.

• Lue lisää »»

Työelämäneuvoja Minka Hietanen neuvoo opiskelijoita työelämään liittyvissä pohdinnoissa Helsingin yliopiston urapalveluissa.

• Lue lisää »»

Linus Torvalds on tunnetuin tietojenkäsittelytieteen alalla toimivista suomalaisista. Lue tai katso videolta haastattelu, jossa Torvalds kertoo, miksi hän valitsi opiskelupaikakseen juuri Helsingin yliopiston.

• Lue lisää »»

Professori Pekka Himanen pitää uusille opiskelijoille elämänfilosofian syväteemoja käsittelevän luentosarjan syksyllä 2011.

• Lue lisää »»

Vaikka Lasse Karhun äiti pyörittää apteekkia, ei farmasian opiskelu ollut nuorelle mitenkään itsestään selvä valinta.

• Lue lisää »»

Maija Karasvaara on omalla alallaan. Nykykulttuurin parissa monitieteellisyyteen uskova folkloristiikan opiskelija voi tehdä melkein mitä tahansa.

• Lue lisää »»

– Jos on kiinnostunut lääketieteestä, mutta ei välttämättä kaipaa potilastyöhön, suosittelen biokemian opintoja. Monet alalta valmistuneet työskentelevät osana lääketieteellisiä tutkimusryhmiä, Susanna Nurmi-Rantala sanoo.

• Lue lisää »»

– Opintojeni alussa pidin luonnontieteitä ympäristönsuojelun perustana. Myöhemmin suuntauduin kuitenkin enemmän yhteiskuntatieteisiin. Minusta jopa se, mikä määritellään ympäristöongelmaksi, on arvokysymys, Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä Kaarina Huhtinen kertoo.

• Lue lisää »»

Kansainvälisyys on Mika Laitiselle ja Miranda Mäkelälle itsestäänselvyys.

• Lue lisää »»

Kaksikielinen opiskeluympäristö kiinnostaa Satu Hytöstä ja Kim Ekqvistiä.

• Lue lisää (på svenska) »»

– Lähes aina kun kertoo opiskelevansa teologisessa, rupeaa joku selittämään, miten hän ei usko Jumalaan, teologian ylioppilas Ilari Huhtasalo, 20, kertoo harmistuneena.

• Lue lisää »»

– Alun perin valitsin oikeustieteellisen tiedekunnan ihan hyötynäkökulmasta. Ajattelin, että tästä valmistuu selvään ammattiin, Matilda Merenmies kertoo.

• Lue lisää »»

– Lukiolaisena minua alkoi kiinnostaa kestävän kehityksen ideologia. Se, miten ruoantuotanto voidaan järjestää niin, ettei se pitkällä tähtäimellä syö omaa pohjaansa, kasvintuotantobiologian opiskelija Sari Hyyrynen, 20, kertoo.

• Lue lisää »»

Tutkijapuoli kiinnostaa ehkä enemmän, mutta optimaalisinta olisi sellainen työ, missä siihen voisi yhdistää käytäntöä, sanoo kolme vuotta lääketiedettä opiskellut Silva Saarinen, 21.

• Lue lisää »»

Matematiikan käytännön sovelluksia voivat olla esim. onnellisuuden analysointi, kuorsaus ja näkymättömyys. Opiskelija Johanna Tamminen ja yliopistonlehtori Juha Oikkonen kertovat matematiikan opiskelusta.

• Lue lisää »»

– Sydämen jauhaminen voi kuulostaa hurjalta, mutta ei biologiaa voi opiskella jos pelkää verta. Heti ensimmäisenä vuonna leikkauspöydällä avataan kaikkien eläinkunnan pääryhmien edustajia puluista torakoihin, sanoo Tea Kaartokallio, 22.

• Lue lisää »»

– Minua kiehtoi ajatus siitä, miten sosiologialla voi tehdä näkyviksi huomaamattomia arjen ratkaisuja, jotka kuitenkin kuvaavat erilaisia valta-asetelmia, Tuukka Ylä-Anttila, 21, kertoo.

• Lue lisää »»

– Olen varma, että tämä on minulle paras paikka käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa opiskeleva Ville Virtanen kertoo.

• Lue lisää »»

Olen Hanna Hannus, Helsingin yliopiston kolmannen vuoden taidehistorian opiskelija. Yliopisto-opiskelun ehdottomasti parhaita puolia ovat mielestäni joustavuus ja vaihtelu. Siksi täysin samanlaisia viikkoja tulee harvoin vastaan. Tässä kuitenkin esimerkki siitä, mitä kaikkea aktiivisen humanistiopiskelijan viikkoon voi kuulua.

• Lue lisää »»