Tutkimusaineistojen avoin saatavuus

Keskustelu tieteen avoimesta saatavuudesta on viime aikoina alettu yhä useammin ulottaa myös tutkimusaineistoihin, erityisesti julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettuihin aineistoihin. Yli 30 maata on allekirjoittanut OECD:n asiaa koskevan julistuksen, Declaration on Access to Research Data From Public Funding. Vuonna 2004 annettua julistusta on täydennetty toimenpidesuosituksella OECD Principles and Guidelines to research Data from Public Funding.

Tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta puhutatessa ei välttämättä tarkoiteta vastaavaa avoimuutta kuin OA-julkaisujen osalta. Tutkimusdatan avoimuus on usein tiedeyhteisöön rajoittuvaa. Täysin avoimesti saatavilla ovat usein vain tiedot aineistoista. Niiden käyttöön saaminen edellyttää yleensä lupaa ja sopimusta. Tällöin puhutaan aineistojen jatkokäytöstä erotuksena ensikäytölle.

Eräät suuret kansainväliset tutkimusrahoittajat ovat jo jonkin aikaa edellyttäneet, että niiden rahoittamilla tutkimushankkeilla on suunnitelma keräämänsä datan tallentamisesta jatkokäyttöä varten. Myös Suomen Akatemia on alkanut edellyttää hakijoilta selvitystä siitä, miten hankkeen tutkimusaineistot tullaan hankkimaan, miten niitä käytetään ja säilytetään ja miten mahdollistetaan niiden myöhempi käyttö. Tämä tiedonhallintasuunnitelma esitetään osana tutkimussuunnitelmaa.

OECD:n tutkimusdatan avointa saatavuutta koskevien suositusten toimeenpanomahdollisuuksia on selvitelty jossain määrin myös Suomessa. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) on julkaissut valmisteluraportin Julkisrahoitteisen tutkimusdatan avoin saatavuus ja elinkaari . Tietoarkisto on järjestänyt myös seminaareja liittyen erilaisten yhteiskuntatieteellisten aineistojen arkistointiin.