Usein kysyttyä tekijänoikeuksista

Eikö OA-arkistointiin liittyvien tekijänoikeuskysymysten selvittäminen ole turhan vaivalloista tutkijalle?

Lehtien/kustantajien suhtautuminen Open Access -arkistointiin on nykyään useissa tapauksissa helposti selvitettävissä, kiitos SHERPA/RoMEO-palvelun.

On mahdollista helpottaa tekijänoikeuksiin liittyvien kysymysten selvittämistä varautumalla asiaan ennalta:

• Ryhtyessäsi kirjoittamaan yhteisartikkelia, informoi kirjoittajakumppaneitasi HY:n OA-arkistointimandaatista ja pyydä heiltä luvat/valtuudet arkistointiin jo etukäteen. (Lisätietoa)
• Mikäli aiot liittää artikkeliisi kuvia, karttoja tai muuta tekijänoikeudenalaista aineistoa, hanki samalla kertaa oikeudet niiden käyttöön sekä alkuperäisessä julkaisuyhteydessä että OA-arkistotallenteessa. (Lisätietoa)
• Tutustu artikkelisi julkaisufoorumiksi valitsemasi lehden suhtautumiseen OA-arkistointiin lehtien kotisivujen tai SHERPA/RoMEO-palvelun kautta. (Lisätietoa)

Miten voin turvata oikeuteni tallentaa HELDAan julkaistavaksi hyväksytyn artikkelini/julkaisuni?

• Useissa tapauksissa on mahdollista tarkistaa etukäteen, jo ennen käsikirjoituksen julkaistavaksi tarjoamista, tietyn lehden tai kustantajan suhtautuminen. SHERPA/RoMEO-palveluun on kerätty tietoja lehtien ja kustantajien suhtautumisesta rinnakkaistallennukseen (ks. ohje tietojen tulkintaan). Joissakin tapauksissa asiasta on mainintoja myös kustantajan/lehden verkkosivuilla. Lehtien/kustantajien asettamissa ehdoissa on vaihtelua: useat sallivat vain viimeisimmän käsikirjoitusversion julkaisemisen ja senkin useampien kuukausien viiveellä (embargolla). (Lisätietoa: linkki tulkintaohjeeseen)
• Mikäli tietoja lehden politiikasta ei löydy verkosta eikä kustantajan/lehden tarjoamassa julkaisusopimuksessakaan ole viittausta asiaan, sopimukseen voi ehdottaa liitettäväksi lisäystä. Yliopistolaisille on laadittu oma lomake lähetekirjeineen tällaisen ehdotuksen tekemistä varten.

Miten voin selvittää oikeuteni tallentaa jo julkaistun artikkelini avoimeen arkistoon?

• SHERPA/RoMEO-palvelusta voi selvittää suurimpien ja tunnetuimpien lehtien politiikan. Useilla lehdillä on asiaa koskevaa tietoa myös kotisivuillaan.
• Jos oikeus aiemmain julkaistun artikkelin rinnakkaistallennukseen on epäselvä, on mahdollista pyytää lupaa jälkikäteen. Tätä tarkoitusta varten on laadittu kirjepohja.

Entä jos haluan tallentaa yhdessä muiden kanssa kirjoittamani artikkelin/teoksen?

• Tekijänoikeudet ovat kaikkien tekijöiden oikeuksia, siksi lupa on pyydettävä kaikilta kirjoittajilta. Tutkija joutuu tallennuksen yhteydessä katsomaan rinnakkaistallennusehdot/-sopimuksen, joissa häntä pyydetään vakuuttamaan, että hänellä on muiden kirjoittajien lupa.
• Jo artikkelin kirjoitusvaiheessa olisi syytä tehdä tiettäväksi muille (mahdollisesti muissa yliopistoissa työskenteleville) kanssakirjoittajille, että HY:ssa tutkijoilla on OA-arkistointivelvoite, ja pyytää heiltä kaikilta lupa jo tässä vaiheessa.
• Jos kyse on jo julkaistusta artikkelista, lupa täytyy pyytää kaikilta jälkikäteen.

Entä, jos artikkelissani on kuvia, karttoja, tms., joiden julkaisemiseen olen aikoinaan pyytänyt luvan?

• Jos lupa kuvien, karttojen, yms. käyttöön on pyydetty vain painettuna julkaisemista varten, lupa käyttöön rinnakkaistallennuksen yhteydessä on pyydettävä erikseen. Jatkossa olisi syytä varautua rinnakkaistallennukseen pyytämällä lupa samalla kertaa myös sitä varten.

Miksi tarvitaan rinnakkaistallennussopimus ja millaisia sitoumuksia ja oikeuksia siinä määritellään?

• HELDAssa voi toimia myös primäärijulkaisemisen alustana, mutta aiemmin julkaistujen artikkelien/teosten rinnakkaistallennus HELDAan ei ole julkaisemista. Juridisessa mielessä kuitenkin kaikki julkisuuteen saatettu määrittyy julkaisuksi, siten myös rinnakkaistallenteet. HELDA-ylläpito tarvitsee lupaa säilyttää, kopioida ja manipuloida tallennettuja tiedostoja voidakseen taata niiden pitkäaikaissäilytettävyyden, käytettävyyden ja avoimen saavutettavuuden tulevaisuudessakin.
• Sopimus antaa HELDA-ylläpidolle ei-yksinomaisen oikeuden saattaa julkaisu avoimesti saataville. Tekijä ei siis luovuta mitään oikeuksistaan.
• Sopimuksen allekirjoittaessaan tekijä vakuuttaa, että hän on parhaan kykynsä mukaan selvittänyt oikeutensa rinnakkaistallentaa julkaisu julkaisuarkistoon, että hänellä on siihen myös mahdollisten muiden tekijöiden lupa ja että hän on hankkinut luvan myös tallenteen mahdollisesti sisältämän muun tekijänoikeudenalaisen aineiston (esim. kuvat, kartat) julki saattamiseen tätä(kin) kautta.
• Sopimuksessa on määritelty myös HELDA-ylläpidon velvollisuudet ja oikeudet. Arkiston ylläpitäjät sitoutuvat huolehtimaan julkaisun saatavuudesta verkossa ja sen asianmukaisesta kuvailusta, jossa tekijän nimi on selvästi esillä, sekä pitkäaikaissaäilytyksestä ja pysyvästä osoitteesta. HELDA-ylläpidolla on myös oikeus vetää julkaisu/teos avoimesta käytöstä tekijänoikeudellisten epäselvyyksien vuoksi.

Mitä OA-arkistointi merkitsee tekijänoikeuksieni kannalta?

• Tallentaessaan artikkelinsa tutkija ei luovuta mitään oikeuksistaan, vaikka antaakin HELDAn ylläpidolle oikeuden saattaa julkaisunsa/käsikirjoituksensa avoimesti saataville sekä kopioida ja manipuloida tallennettuja tiedostoja voidakseen taata niiden pitkäaikaissäilyvyyden ja -käytettävyyden.
• Jokaiseen tallennettuun julkaisuun/teokseen käsikirjoitukseen liitetään kansilehti, jossa on määritelty käyttöehdot. Niissä mm. velvoitetaan käyttäjää mainitsemaan kirjoittaja/kirjoittajat kaikissa käyttöyhteyksissä ja kielletään julkaisun/teoksen kaupallinen käyttö. (Linkki käyttöehtotekstiin)
• OA-arkistoinnin muodostuttua osaksi arkipäivää yliopistotutkijat tulevat tietoisemmiksi omista tekijänoikeuksistaan ja tekijänoikeuskysymyksistä ylipäätään.